Ero sivun ”Palveluseteli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset)
määritelmä
Vaihtoehtoiset järjestelmät palveluseteliprosessin hallintaan.
Rivi 8:
Julkisten palvelujen palvelusetelijärjestelmässä kunta tai valtio ei itse tuota eikä tilaa mitään palvelua, vaan antaa kansalaisille palveluseteleitä, joilla kansalaiset saavat itse ostaa palvelun haluamaltaan taholta. Palvelusetelijärjestelmän yhtenä etuna mainitaan yleensä byrokratian väheneminen verrattuna kilpailuttamisen järjestämiseen; kokemukset osoittavat kuitenkin, että myös palvelusetelimalli lisää<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/palveluseteli/luku5.htm |Nimeke=Kansainväliset kokemukset palvelusetelien käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa &ndash; Johtopäätöksiä|Tekijä=Hennamari Mikkola |Tunniste=ISBN 952-00-1385-7 |Ajankohta=2003 |Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö}} "''Toisaalta hallintotehtävät ovat järjestelmän myötä myös lisääntyneet...''"</ref> byrokratiaa.
==Keskustelu ja kokemus Suomessa==
Markkinoilla on tarjolla useita vaihtoehtoisia järjestelmiä palveluseteliprosessin hallintaan.
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP tarjoaa keskitetyn tietojärjestelmän palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille. Sama järjestelmä soveltuu käytettäväksi kunnasta, järjestämistavasta (palveluseteli tai ostopalvelu) ja palvelusta riippumatta. Järjestelmää kehittävät yhteistyössä Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku, jotka ottavat palvelun käyttöönsä vuoden 2014 keväällä. Tavoitteena on saada järjestelmä valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2015.
 
Vuonna 2010 markkinoille tullut Smartum Palveluseteli on useassa kunnassa käytössä oleva palveluseteleiden maksuliikenneratkaisu<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Palvelusetelit {{!}} Smartum|osoite = https://www.smartum.fi/fi/palvelusetelit|julkaisu = www.smartum.fi|viitattu = 2016-01-13}}</ref>.
 
Vuonna 2013 markkinoille tullut, sairaanhoitopiirien ja usean kunnan käytössä oleva, Effector Palvelusetelit –järjestelmä on ensimmäinen tietojärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa täysin sähköisen  palveluseteliprosessin alkaen palveluntuottajien hakeutumisesta palvelusetelijärjestelmän piiriin ja päättyen palvelusetelin puitteissa toteutuneiden palvelujen automaattiseen laskutukseen<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Palse - Etusivu|osoite = https://palse.fi/|julkaisu = palse.fi|viitattu = 2016-01-13}}</ref>. Effector Palvelusetelit ja siihen yhteydessä oleva yksityisten palveluntuottajien ja asiakkaiden käyttämä palse.fi-verkkopalvelu mahdollistavat prosessin kaikkien tietojen reaaliaikaisen välittymisen osapuolten välillä ja soveltuvat käytettäväksi hyvin erityyppisissä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluseteleissä.
 
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP tarjoaa keskitetyn tietojärjestelmän palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille. Sama järjestelmä soveltuu käytettäväksi kunnasta, järjestämistavasta (palveluseteli tai ostopalvelu) ja palvelusta riippumatta. Järjestelmää kehittävät yhteistyössä Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku, jotka ottavat palvelun käyttöönsä vuoden 2014 keväällä. Tavoitteena onoli saada järjestelmä valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2015. Vuoden 2015 lopussa järjestelmä oli käytössä 9 kunnassa<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Etusivu|osoite = http://www.parastapalvelua.fi|julkaisu = www.parastapalvelua.fi|viitattu = 2016-01-13|kieli = fi}}</ref>.
 
===Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ennen palvelusetelikokeilua===