Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Väestönkehitys: fx |
p linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB |
||
Rivi 15:
| johtaja = Terttu Korte
| valtuusto-koko = 27
| valtuusto-puolueet = 2009–2012<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Yle|Nimeke=Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu|Ajankohta=27.10.2008|Osoite=http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno217.html|Julkaisija=Yleisradio|Luettu=29.3.2009}}</ref><br /> • [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> • [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> • [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> • [[Perussuomalaiset|Ps.]]<br /> • [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]
| valtuusto-paikat = <br />15<br />5<br />4<br />2<br />1
| www-osoite = http://www.kannus.fi/
Rivi 28:
==Historia==
Kannuksen seudulla on tehty [[Kivikausi|kivikautisia]] löytöjä. Vanhimmat kivikautiset löydöt sijoittuvat [[Suomusjärven kulttuuri]]n aikoihin. [[Kampakeraaminen kulttuuri|Kampakeraamisen kulttuurin]] aikainen asuinpaikka on löydetty Ylikannuksen kylän Polvikoskelta. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso vaikuttaa menettäneen asutuksensa, koska sieltä tunnetaan kovin niukasti kivikauden päättymisvaiheen löytöjä. Syynä alueen autioitumiseen on saattanut olla seudun muuttuminen rannan siirtymisen takia epäsuotuisaksi meripyynnin harjoittamiselle. Varmoja [[Pronssikausi|pronssikautisia]] löytöjä ei tunneta Lestijoen alueelta. Näyttäisi siltä, että alue on menettänyt vakituisen asumuksen [[Rautakausi|rautakauden]] jälkeen ja muuttunut eräalueeksi, missä liikkuivat vain [[saamelaiset]] ja heidän verottajansa. Vähitellen erämaille asettui [[
[[1400-luku|1400–luvun]] alussa Kannus kuului [[Pedersöre|Suur-Pedersören]] alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi [[Suur-Lohtaja]]ksi. [[Keskiaika|Myöhäiskeskiajalla]] Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan [[Lestijoki|Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen]] rannoilla jokisuulta Toholammille asti. Mahdollisesti vierasta kansallisuutta edusti Kannuskylän asukkaista [[1540-luku|1540-luvulla]] Juho Holsti eli Alli, jonka omistamaa taloa on vaikea samaistaa minkään myöhemmän talon kanssa. Holstin lähinaapureinaan Lestijoen suulla asuivat jo 1540-luvulla veljekset Olli ja Lauri Pietarinpojat, joiden omistamia taloja sanottiin myöhemmin Puolakoiksi (kirjoitettiin sekä Puolacka että Pålack). Todennäköisesti nämä henkilöt olivat kotoisin [[Puola]]sta. Ylikannuksessa eli nykyisen Kannuksen pitäjän alueella asui keskiajan lopulla kymmenkunta perhekuntaa. Kun Ala- ja Ylikannus vuoden 1560 tienoilla ensi kerran merkittiin eri kyliksi, oli kummassakin 19 taloa. Myös Mutkalammen asutus laskettiin 1500-luvulla Alakannukseen. [[1600-luku|1600-luvun]] alussa Mutkalampi erotettiin omaksi kyläkunnaksi, muta sen säilyminen näinkin kauan Alakannuksen yhteydessä osoittaa, mistä päin sen asuttaminen oli pääasiallisesti tapahtunut. Vasta [[1620-luku|1620-luvulta]] lähtien ruvettiin verokirjoihin säännöllisesti merkitsemään omaksi kyläksi Kannus erotukseksi Alakannuksesta, joka taas [[1640-luku|1640-luvulla]] sai nimen Hillilä. Lestijokilaaksossa asutustoiminta oli pysähdyksissä 1600-luvun alussa Ylikannusta myöten. Vuonna 1608 Kannuskylässä, Hillilässä, Välikannuksessa ja Ylikannuksessa oli yhteensä 51 taloa ja 1690 vain yhtä enemmän eli 52 taloa.<ref name=" SuurLohtaja1" />
1600-luvulla [[Rauta|raudanvalmistus]] nousi tärkeäksi sivutuloksi kannuslaisille talonpojille. Valtiovaltakin kiinnitti Lestijokilaakson rautamultaan huomiota ja antoi vuonna 1642 privilegiot [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|rautaruukin]] perustamiseksi alueelle. Lestijokilaakson raudanvalmistaminen ei kuitenkaan saanut noista privilegioista alkuaan. Sen sijaan näyttää siltä, että erityisesti Kokkolan perustamien vaikutti seudun raudanvalmistuksen virkistymiseen. Talonpojat valmistivat [[ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä.<ref name=" SuurLohtaja1" /> [[Terva]]ntuotanto on myös ollut hyvin tärkeä seudun talonpojille.<ref name=" SuurLohtaja1" />
[[Tiedosto:Kannus bell tower.JPG|thumb|[[Kannuksen kirkko|Kannuksen kirkon]] kellotapuli]]
Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674, ja se oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon [[kellotapuli]]n ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Itse kirkosta ei liene säilynyt muita tietoja kuin, että siinä oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille.
Vaikka [[suuret nälkävuodet]] epäilemättä vähensivät Kannuksen väkilukua 1600-luvun lopulla huomattavasti, useimmat autioiksi jääneistä taloista saatiin yllättävän pian uudelleen asutuiksi 1700-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 1700-luvulla varallisuus ei tietenkään [[isoviha]]n aikana riippunut talollisten omasta toimeliaisuudesta ja sitkeydestä, vaan pikemminkin siitä, miten talot sattuivat vihollisten ryöstöretkillä säästymään ja siis myös siitä, kuinka syrjässä ne sijaitsivat. Vain tällä tavalla on ymmärrettävissä, miksi veronmaksukykyisiä taloja oli eniten Ylikannuksessa. Kun rauha vihdoin solmittiin vuonna 1721 seitsemän vuotta kestäneen venäläisvallan jälkeen, edessä oli valtava jälleenrakennustyö. [[Pohjanmaa]]n [[maaherra]] [[Reinhold Wilhelm von Essen]] teki jo alkuvuodesta 1722 matkan lääninsä pohjoisosiin yrittäen päästä selville pahimmista epäkohdista. Tärkeimpiä jälleenrakennuksen tehtävänä pidettiin autiotilojen nopeaa asuttamista. Pahimpana esteenä maaherra Von Essen piti sodasta aiheutunutta miespulaa ja monia perättäisiä katovuosia. Tästä johtui, ettei talojen viljelykseen ottoa voitu suorittaa käden käänteessä, vaan se vaati useita vuosikymmeniä aikaa. Tavallista paremmin oli isovihan hävityksiltä säästynyt syrjässä sijaitseva Mutkalampi.
[[1800-luku|1800-luvun]] alussa koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi voimakkaasti. Vuonna 1810 kylässä oli 1 766 asukasta ja 1840 jopa 2 825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja vuonna 1890 kunnassa oli 3 796 asukasta. Kannuksessa tehtiin [[1870-luku|1870-luvulla]] rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin [[Himanka|Himangan]] Himankakylään Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin [[1860-luku|1860-luvulla]] oli siirretty Kannuskylä ja Hillilän kylä Himankaan.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref> Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi 31. heinäkuuta 1813. Koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet kannuslaisille tiedon, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli [[Kaustinen|kaustislainen]] [[Heikki Kuorikoski]], jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan [[Kannuksen kirkko|Kannuksen uusi kirkko]] on [[ristikirkko]]. Kirkko valmistui 26. syyskuuta 1817. Sitä jouduttiin kuitenkin korjaamaan jo vuosina 1824 ja 1850. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin 1855 Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. Kirkkoa korjattiin jälleen vuonna 1888. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16–70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin muun muassa [[ukkosenjohdatin]]. Vuonna 1904 kirkko peruskorjattiin jälleen.<ref name=" SuurLohtaja2" />
Rivi 91:
* [http://www.lestijoki-lehti.fi/ Lestijoki-lehden kotisivut]
* [http://www.kannuksenyritykset.fi/ Kannuksen Yritykset]
{{Keski-Pohjanmaa}}
| |||