Versio 7. syyskuuta 2015 kello 02.56 muokkaa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p →‎Väestönkehitys: pyyntö, replaced: 22.3.2013 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =1.4.2013 \| Kieli = }}</ref> → 22.3.2013 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =1.4.2013 \| K using AWB ← Vanhempi muutos		Versio 11. tammikuuta 2016 kello 21.27 muokkaa kumoa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB Uudempi muutos →
Rivi 14: \| johtaja = Jukka Hillukkala \| valtuusto-koko = 21 \| valtuusto-puolueet =   2013–2016<ref>{{Verkkoviite\|Tekijä=Yle\|Nimeke=Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu\|Ajankohta=\|Osoite=http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/toholampi_puolueiden_kannatus_12_849.html\|Julkaisija=Yleisradio\|Luettu=24.6.2015}}</ref><br /> • [[Suomen Keskusta\|Kesk.]]<br />  • [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\|SDP]]<br />  • [[Perussuomalaiset\|PS]]<br />  • [[Suomen Kristillisdemokraatit\|KD]]<br />  • [[Kansallinen Kokoomus\|Kok.]] \| valtuusto-paikat = <br />14<br />3<br />2<br />1<br />1 \| www-osoite = http://www.toholampi.fi/ Rivi 22: '''Toholampi''' on [[Suomi\|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista\|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Pohjanmaan maakunta\|Keski-Pohjanmaan maakunnassa]]. Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala\|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi\|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku\|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa\|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Toholammin naapurikunnat ovat [[Kannus (kaupunki)\|Kannus]], [[Kokkola]], [[Lestijärvi]] ja [[Sievi]]. Toholammilla toimii SM-kisoissa hyvin menestynyt [[Toholammin Puhallinorkesteri]], joka on myös tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja mm. Saksaan, Venäjälle sekä [[Latvia]]an ja muualle Baltiaan. ==Historia== Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri\|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi\|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi\|Pronssi-]] ja [[Rautakausi\|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta. <ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite \| Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen \|Nimeke= Perinnealbumi\|Julkaisupaikka=Kuopio\| Julkaisija=Savon Sanomain Kirjapaino Oy\|Vuosi=[[1980]]\|Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref> [[1100-luku\|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset\|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset\|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset\|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta\|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku\|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku\|Karkun]] pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne\|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " /> Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden [[1551]] [[~~Nokkavero\|nokkaveroluettelo~~nokkavero]]~~ssa~~luettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta [[1568]] Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna [[1570]] viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. [[1590-luku\|1590-luvulla]] Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota\|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja\|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " /> [[1600-luku\|1600-luvulla]] Toholammin asutuskehitys katkesi Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. [[1624]] verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi\|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto\|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika\|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous\|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta\|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri\|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [[1700-luku\|1700-luvulla]] rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua.<ref name="Perinnealbumi " /><br> Toholammin ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin [[1665]] Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden [[1700]] rovastintarkastuksessa todettiin, että [[sade]] ja [[lumi]] löivät kirkonnurkista sisään ja uusi kirkko valmistui [[1765]] samalle paikalle. Rakennusmestarina toimi [[~~Kalajoki\|kalajokilainen~~kalajoki]]lainen [[Matti Jylkkä]]. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo [[1665]], he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta [[18. elokuuta]] [[1775]].<ref name="Perinnealbumi " /> 1700-luvun alussa Toholammin talomäärä pysyi samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttanut [[suuret kuolonvuodet]] ja [[1714]] alkanut [[Isoviha]]. Isonvihan aikana [[venäläiset]] tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien [[1723]]–[[1808]] Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.<ref name="Perinnealbumi " /> Rivi 117: * [http://www.toholampi.fi/ Toholammin kunnan kotisivu] * [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/849.html Tilastokeskus – Toholammin avainluvut] {{Keski-Pohjanmaa}} [[Luokka:Toholampi\|*]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä