Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

14 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB
p (→‎Väestönkehitys: pyyntö, replaced: 22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref> → 22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | K using AWB)
p (linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB)
| johtaja = Jukka Hillukkala
| valtuusto-koko = 21
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2013–2016<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Yle|Nimeke=Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu|Ajankohta=|Osoite=http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/toholampi_puolueiden_kannatus_12_849.html|Julkaisija=Yleisradio|Luettu=24.6.2015}}</ref><br />&nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]
| valtuusto-paikat = <br />14<br />3<br />2<br />1<br />1
| www-osoite = http://www.toholampi.fi/
'''Toholampi''' on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaan maakunnassa]]. Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
 
Toholammin naapurikunnat ovat [[Kannus (kaupunki)|Kannus]], [[Kokkola]], [[Lestijärvi]] ja [[Sievi]].
 
Toholammilla toimii SM-kisoissa hyvin menestynyt [[Toholammin Puhallinorkesteri]], joka on myös tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja mm. Saksaan, Venäjälle sekä [[Latvia]]an ja muualle Baltiaan.
 
==Historia==
Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta. <ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija=Savon Sanomain Kirjapaino Oy|Vuosi=[[1980]]|Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>
 
[[1100-luku|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />
 
Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden [[1551]] [[Nokkavero|nokkaveroluettelonokkavero]]ssaluettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta [[1568]] Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna [[1570]] viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. [[1590-luku|1590-luvulla]] Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " />
 
[[1600-luku|1600-luvulla]] Toholammin asutuskehitys katkesi Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. [[1624]] verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [[1700-luku|1700-luvulla]] rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua.<ref name="Perinnealbumi " /><br>
Toholammin ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin [[1665]] Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden [[1700]] rovastintarkastuksessa todettiin, että [[sade]] ja [[lumi]] löivät kirkonnurkista sisään ja uusi kirkko valmistui [[1765]] samalle paikalle. Rakennusmestarina toimi [[Kalajoki|kalajokilainenkalajoki]]lainen [[Matti Jylkkä]]. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo [[1665]], he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta [[18. elokuuta]] [[1775]].<ref name="Perinnealbumi " />
 
1700-luvun alussa Toholammin talomäärä pysyi samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttanut [[suuret kuolonvuodet]] ja [[1714]] alkanut [[Isoviha]]. Isonvihan aikana [[venäläiset]] tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien [[1723]]–[[1808]] Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.<ref name="Perinnealbumi " />
* [http://www.toholampi.fi/ Toholammin kunnan kotisivu]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/849.html Tilastokeskus – Toholammin avainluvut]
 
 
{{Keski-Pohjanmaa}}
 
[[Luokka:Toholampi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
13 002

muokkausta