Ero sivun ”Tietoturva” versioiden välillä

'''Tietoturva''' (tai tietoturvallisuus) tarkoittaa [[tieto]]jen, [[palvelu]]jen, järjestelmien ja [[tietoliikenne| tietoliikenteen]] suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, [[roskaposti]]a, [[teollisuusvakoilu]]a, [[piratismi]]a, [[tietokonevirus| tietokoneviruksia]], verkkoterrorismia ja [[elektroninen sodankäynti| elektronista sodankäyntiä]]. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen. <ref>^ 44 U.S.C. § 3542 http://www.law.cornell.edu/uscode/text/44/3542</ref>

Suomen kieleen on vakiintunut jako tietoturvaan ja [[tietosuoja]]an (engl. ''privacy''). Jälkimmäinen sisältää [[henkilötieto]]jen luottamuksellisuuden lisäksi [[Suomen rikoslaki|rikoslain]] [[kunnianloukkaus|kunniaa]], [[yksityisyys|yksityisyyden]] suojaa ja [[tietoliikenne]]ttä koskevat säännökset, ja se perustuu viime kädessä [[perustuslaki|perustuslain]] säännöksiin.

Työasemien tietoturvaan kuuluu käyttäjien tunnistus ja käyttöoikeudet sekä niiden hallinta. Oma lukunsa on [[kannettava_tietokonekannettava tietokone|kannettavien tietokoneiden]] tietoturva. Palvelimien tietoturvaan kuuluu em. asioiden lisäksi [[varmuuskopiointi]], levyjärjestelmien kahdennukset, [[auditointi]] ja verkon käytön rajoitukset. Verkon tietoturvaan kuuluu [[palomuuri]]t, [[NAT]]-palvelut, [[kytkin_kytkin (tietoliikenne)|kytkimet]], [[reititys]], verkonhallinta ja vianselvitys. Tietoliikennettä suojataan [[VPN]]-ratkaisuilla. Oma lukunsa ovat [[wlan|langattomat verkot]]. Verkossa turvallisuutta voi testata online-palveluilla ja sopivilla ohjelmilla. Verkossa voi myös vakoilla tietoja.

Tietoturvaa parantavat [[salakirjoitus]]menetelmät. Niillä tieto voidaan suojata sellaiseen muotoon, ettei siitä saa selvää ilman avainta tai salausmenetelmän tuntemista. Salakirjoituksella tieto voidaan myös [[Digitaalinen_allekirjoitusDigitaalinen allekirjoitus|allekirjoittaa]]. Esimerkiksi [[sähköposti|sähköposteissa]] viestin voi allekirjoittaa. Saaja voi olla varma, että viesti on juuri siltä lähettäjältä kuin hän sanoo olevansa ja että viestin sisältöä ei ole kukaan muuttanut välillä.