Ero sivun ”Diskreetti satunnaismuuttuja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
viitteiden korjaus |
||
Rivi 1:
'''Diskreetti satunnaismuuttuja''' <ref name=ala6/> ({{k-en|discrete random variable}}) <ref name=RandomVariable/> eli '''diskreetti stokastinen muuttuja''' <ref name=kivela6/> on [[todennäköisyyslaskenta|todennäköisyyslaskennassa]] äärellisen tai numeroituvasti äärettömän määrän arvoja saava [[satunnaismuuttuja]]. Satunnaismuuttuja tarkoittaa [[satunnaisilmiö]]n määräämää ''lukua'', joka saadaan ilmiön [[alkeistapaus|alkeistapauksista]] [[mitallinen funktio|mitallisen]] [[funktio|funktion kuvauksena]]. Se nähdään usein "vastakkaisena" [[jatkuva satunnaismuuttuja|jatkuvalle satunnaismuuttujalle]], jonka arvot muodostavat realilukujen jatkumona ylinumeroituvsti äärettömän määrän arvoja. Äärellistä diskreettiä satunnaismuuttujaa kutsutaan yksinkertaiseksi.<ref name=
Satunnaismuuttuja voi olla tyypiltään diskreettinen tai jatkuva. Esimerkiksi pilkkikilpailun tulos riippuu onnesta ja "Ahdin" tarjoamat kalat voidaan ilmaista lukumääränä (diskreettinen) tai painona (jatkuva). Painot mieletään reaaliluvuiksi ja kahden kalan painot voivat olla kuinka lähellä toisiaan hyvänsä. Siksi jatkuvan satunnaismuuttujan arvot muodostavat realilukujen joukon, joka on hyvin "tiheä". Diskreettiset arvot, jotka ovat tässä lukumääriä, sijaitsevat kokonaislukujen tapaan lukusuoralla hyppäyksen päässä toisistaan. Lukujen väliin jää siten "raot" eikä arvojoukko ole "tiheä". Esimerkiksi ihmisen pituus on tällainen satunnaismuuttuja, mikäli pituudet pyöristetään senttimetrin tarkkuuteen. Siksi arvojoukkoa kutsutaan diskreetiksi ({{k-fi|erillinen}}). Satunnaismuuttujan mittaamistavan valinta ratkaisee sen numeerisen esitystavan. Satunnaismuuttujaa, jotka eivät ole pelkästään toista tyyppiä, kutsutaan sekatyyppiseksi.<ref name=ala6/><ref name=hr/><ref name=emet/>
| |||