Ero sivun ”Turve” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Turpeen käyttö: kh, selvennyspyyntö |
|||
Rivi 41:
{{Korjattava/kuvitus|kartta}}
Turvetta muodostuu suomailla ja kosteikoilla. 50–70 % maailman soista ja kosteikoista on turvemaita. Maapallolla turvemaita on noin kolme miljoonaa neliökilometriä eli 2 % maapallon maa-alasta, ja niissä on turvetta noin 3,5–4 biljoonaa kuutiometriä.<ref name="wec">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldenergy.org/documents/ser2007_executive_summary.pdf | Nimeke = 2007 Survey of Energy Resources | Tekijä = World Energy Council | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2007 | Viitattu = 15.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurimmat turve-esiintymät ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]],
Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt noin 10–20 % ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.<ref name="peat-portal-1"/> Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Laajoilla kuivauksilla on pyritty keräämään entisten sademetsien puita kuivauskanaaleja pitkin. Sen jälkeen kuivausta on jatkettu, [[palmuöljy]]- ja [[sellu]]puuviljelmiä varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Se myös syttyy helposti palamaan ja palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Lisäksi turpeen palaessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.<ref name="peat-portal-2"/>
|