Ero sivun ”Suomen Gummitehdas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty luokkaan "W. G. Palmqvistin suunnittelemat rakennukset"
p Typo
Rivi 1:
[[Tiedosto:Oy Nokia Ab.jpg|thumb|150px|Suomen Kumitehtaan liikemerkki vuonna 1965.]]
[[File:Suomen_Gummitehtaan_Nokian_tehtaat_1957.jpg|thumb|300px|Suomen Gummitehtaan Nokian tehtaat v. 1957]]
'''Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö''' (nimi vuoteen 1959 '''Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö''') oli suomalainen, vuosina [[1898]]–[[1966]] olemassa ollut yritys, joka valmisti erilaisia [[kumi]]tuotteita, kuten jalkineita, autonrenkaita, letkuja, mattoja ym. Yhtiö käytti paikallisnimeä Nokia (jossa sen tehtaat sijaitsivat) esimerkiksi kalossiensa nimenä jo vuosisadan alussa.. Yhtiön tytäryhtiöt [[Suomen Kaapelitehdas]] ja Nokia Ab, jotka sen toimitusjohtaja ja pääomistaja [[Eduard Polón]] oli hankkinut "konserniin", fuusioitiin siihen vuonna 1966 osaksi vuoden 1967 alusta toimintansa aloittanutta [[Nokia (yritys)|Nokia]]-konsernia. Aikaisempi osakeyhtiölaki ei sallinut näiden konserniyhtiöiden fuusioitumista. Nokia luopui kumiteollisuudesta 1980-90 -luvuilla, minkä jälkeen Suomen Kumitehtaan aloittamaa valmistustoimintaa jatkoivat [[Nokian Jalkineet|Nokian Jalkineet Oy]], [[Nokian Renkaat|Nokian Renkaat Oyj]] ja [[Teknikum|Teknikum Oy]]. Nokian Jalkineiden tuotemerkki siirtyi vuonna 2005 [[Berner|Berner Oy]]:lle, joka valmistuttaa jalkineita ulkomailla. Kumijalkineiden valmistustoimintaa Suomessa jatkaa ''Suomen Kumitehdas Oy'', jonka tuotantolaitokset sijaitsevat [[Lieksa]]ssa, [[Pälkäne]]ellä ja [[Vesanto|Vesannolla]].
 
Suomen Gummitehdas Oy perustettiin maaliskuussa 1898 ja se toimi aluksi [[Helsinki|Helsingissä]]. Tehdas valmisti aluksi kumijalkineita ([[Kalossi|kalosseja]]) ja erilaisia teknisen kumin tuotteita. Tuotanto kärsi aluksi laatuongelmista ja yhtiön toiminta oli tappiollista aina vuoteen 1906 saakka. Vuonna 1900 yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Eduard Polón ja tekniseksi johtajaksi näyttelijä [[Ida Aalberg]]in veli [[Antti Antero]] (1870–1942). Antero hoiti tehtäväänsä aina vuoteen 1939 saakka. Anteroa ja Polónia voidaan pitää suomalaisen kumiteollisuuden ja sen tuotekehittelyn perustajina.
Rivi 7:
Yhtiön päätehdas oli vuodesta 1904 [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]lla, jossa valmistettiin kumijalkineita ja vuodesta 1933 alkaen autonrenkaita. Kumitehdas oli aloittanut omaan tuotekehittelyyn perustuneen polkupyöränrenkaiden valmistuksen vuonna 1930 ja autonrenkaiden tuotannon aloittamisen mahdollisti tuontirenkaille asetettu [[tulli]]. Ilman suojatulleja Suomen Gummitehdas ei olisi kyennyt kilpailemaan ulkomaisten rengastehtaiden kanssa. Tehdas esitteli ensimmäiset talvirenkaansa 1934 (''Kelirengas'') ja 1936 (''Lumihakkapeliitta'').
 
Suomen Kumitehdas hankki vuonna 1918 osake-enemmistön puunjalostusalalla toimineesta ''Nokia Oy'':stä ja vuonna 1922 enemmistön [[Suomen Kaapelitehdas|Suomen Kaapelitehdas Oy]]:stä]]. Parinkymmenen seuraavan vuoden aikana Suomen Kumitehdas hankki enemmistöosuudet konkurssin tehneestä [[Nurmi (yritys)|Osakeyhtiö Nurmesta]] (1930), ''Savion Kumitehdas Oy'':stä (1932) ja [[Tampere]]ella toimineesta ''Kumiteollisuus Oy'':stä (1937). Tässä vaiheessa Suomen Kumitehdas hallitsi jo suomalaista kuminvalmistusta.
[[File:Suomen Gummitehtaan vuoden 1958 kenkia.jpg|thumb|left|175px|Suomen Gummitehtaan vuoden 1958 kesäkenkiä]]
 
[[Savio]]n tehtaalla valmistettiin vuodesta 1935 erilaisia teknisen kumin tuotteita sekä tehtiin telanpäällystystä. [[Viipuri]]n lähellä [[Vahviala]]ssa sijainneessa Oy Nurmen entisessä selluloosatehtaassa valmistettiin 1930-luvulla lattianpäällysteitä ja kumikorkoja. Sodan jälkeen valmistui vielä uusi tuotantolaitos 1956 [[Vammala]]an.
 
Vuonna 1963 Suomen Kumitehtaan liikevaihto oli 68,5 miljoonaa markkaa ja siinä työskenteli noin 3&nbsp;400 henkilöä. Kyseisenä vuonna tehdas valmisti autojen ja polkupyörien ulko- ja sisärenkaita yhteensä 5&nbsp;268 tonnia, kumijalkineita neljä miljoonaa paria sekä sadetakkeja, letkuja ja teknisiä kumituotteita 4&nbsp;183 tonnia.<ref> ''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 8, palsta 419. Helsinki: Otava, 1964.</ref>
 
== Toimitusjohtajat ==