Ero sivun ”Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Puolue
| Nimi = Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue<br><small>''Sozialdemokratische Partei Österreichs''</small>
| Logo = [[Tiedosto:Logo SPÖ.svg|170px]]
| Perustettu = [[30. joulukuuta]] [[1888]]
| Lakkautettu =
| Johtaja 1 = [[Werner Faymann]] (pj.)
| Johtaja 2 =
| Johtaja 3 =
| Johtaja 4 =
| Johtaja 5 =
| Ideologia = [[sosiaalidemokratia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.parties-and-elections.eu/austria.html | Nimeke=Austria | Ajankohta=2013 | Julkaisu=Parties and Elections in Europe | Kieli={{en}} | Viitattu=5.1.2016}}</ref>
| Ideologia = [[Sosialidemokratia]]
| Poliittinen kirjo = [[keskusta-vasemmisto]]
| Toimisto =
| Osoite =
Rivi 15 ⟶ 16:
| Jäsenmäärä =
| Kansanedustajien määrä =
| Meppien määrä = 5 / 51
| Kunnanvaltuutettujen määrä =
| Muu parlamentti nimi = [[Kansallinen neuvosto (Itävalta)|Kansallinen neuvosto]]
| Muu parlamentti määrä = 56 /{{Kansanedustajien määrä|52|183|red}}
| Muu parlamentti nimi 2 = [[Itävallan liittoneuvosto|Liittoneuvosto]]
| Muu parlamentti määrä 2 = {{Kansanedustajien määrä|24 / |62|red}}
| Muu parlamentti nimi 3 = [[Euroopan parlamentti]]
| Kansainväliset jäsenyydet = [[Sosialistinen internationaali]]
| Muu parlamentti määrä 3 = {{Kansanedustajien määrä|5|18|red}}
| Kansainväliset jäsenyydet = [[Sosialistinen internationaali]]<br>– [[Euroopan sosialidemokraattinen puolue]]
| Naisjärjestö =
| Nuorisojärjestö =
| Varhaisnuorisojärjestö =
| Opiskelijajärjestö =
| Kotisivu = [httphttps://wwwspoe.at/ spoe.at]
}}
'''Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue''' ([[saksan kieli{{k-de|saksaksi]] ''Sozialdemokratische Partei Österreichs}}, ''', SPÖ''') on yksi [[Itävalta|Itävallan]] vanhimpia puolueita. SeSosiaalidemokraattinen puolue perustettiin [[30. joulukuuta]] [[1888]] ja sen nykyinen puheenjohtaja on [[Werner Faymann]]. Toisin kuin monet muut eurooppalaiset sosiaalidemokraattiset puolueet, se on säilyttänyt vasemmistolaiset juurensa ja vastustaa [[uusliberalismi]]a.
 
==Puolueen syntyHistoria ==
===Puolueen synty===
Puolue yhdistyi vuonna 1889 nimellä ''Sozialdemokratische Arbeiterpartei Österreichs'' (SDAPÖ) hyväksyttyään Tri. [[Victor Adler]]in perusjulistuksen [[Hainfeld]]in puoluekokouksessa 30.12. joulukuuta 1888. Se osallistui [[Toinen internationaali|Toisen internationaalin]] perustamiseen Pariisissa 1889. Puolue vaati työläisille äänioikeutta ja [[Itävalta-Unkari]]n muuttamista demokraattiseksi liittovaltioksi. Äänioikeus saatiin vuoden 1907 yleislakon jälkeen. Tätä ennen sosialistit olivat edustettuina mm.muun muassa Wienin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 1911 SDAPÖ:stä tuli jo parlamentin suurin puolue.
 
Puolue tuki aluksi sodanjulistusta Serbialla arkkiherttua [[Frans FerdinandinFerdinand]]in murhan jälkeen, mutta alkuvuodesta 1918 alkoi lakkoilla sodan päättämiseksi. Lokakuussa 1918 kokoontui väliaikainen kansalliskokous (''Provisorische Nationalversammlung'') [[Karl Renner]]in johdolla, joka laati maalle tasavaltaisen perustuslain.
Puolue yhdistyi vuonna 1889 nimellä Sozialdemokratische Arbeiterpartei Österreichs (SDAPÖ) hyväksyttyään Tri. [[Victor Adler]]in perusjulistuksen [[Hainfeld]]in puoluekokouksessa 30.12.1888. Se osallistui [[Toinen internationaali|Toisen internationaalin]] perustamiseen Pariisissa 1889. Puolue vaati työläisille äänioikeutta ja [[Itävalta-Unkari]]n muuttamista demokraattiseksi liittovaltioksi. Äänioikeus saatiin vuoden 1907 yleislakon jälkeen. Tätä ennen sosialistit olivat edustettuina mm. Wienin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 1911 SDAPÖ:stä tuli jo parlamentin suurin puolue.
 
Puolue tuki aluksi sodanjulistusta Serbialla arkkiherttua Frans Ferdinandin murhan jälkeen, mutta alkuvuodesta 1918 alkoi lakkoilla sodan päättämiseksi. Lokakuussa 1918 kokoontui väliaikainen kansalliskokous (Provisorische Nationalversammlung) [[Karl Renner]]in johdolla, joka laati maalle tasavaltaisen perustuslain.
 
Vuoden 1919 vaalien jälkeen, joissa myös naisilla oli äänioikeus, SDAPÖ muodosti suuren koalition toisen ensimmäisen tasavallan suuren puolueen, Christlichsoziale Partein kanssa. Tuona aikana säädettiin kahdeksan tunnin työpäivä, sekä laadittiin uusi, pysyvä perustuslaki, jonka säätämisen jälkeisissä vaaleissa CP otti enemmistön ja SDAPÖ jäi oppositioon.
Rivi 40 ⟶ 43:
1920-luvulla SDAPÖ:ssa vahvistui kaksi suuntaa, Rennerin porvarilliseen demokratiaan ja parlamentarismiin luottava suuntaus ja [[Otto Bauer]]in austromarxistit. Poliittisen tilanteen kiristyessä SDAPÖ perusti toukokuussa 1924 omat puolisotilaalliset joukot, [[Republikanischer Schutzbund]] tai tasavallan suojelujoukot. Kommunistipuolue KPÖ perusti oman punaprikaatin ja CP [[Heimwehr]]in.
 
SDAPÖ:n marraskuussa 1926 hyväksymä Bauerin siiven vaikuttama Linzin ohjelma (“Linzer''Linzer Programm”Programm'') jyrkensi vastakkainasettelua CP:n kanssa. Puolueiden aseelliset joukot ammuskelivat [[Schattendorf]]issa 30. tammikuuta 1927. Valamiehistö vapautti kesällä Heimwehrin jäsenet vastuusta, mitä seurasi sosialististien mielenosoituksia, oikeustalon tuhopoltto ja 85 kuollutta.
 
7. maaliskuuta 1933 parlamentissaParlamentissa ei päästy sopuun 7. maaliskuuta 1933 ja puhemiehistö erosi. Kansleri [[Engelbert Dollfuß]] huomasi tuolloin tilaisuutensa ja sääti joukon poikkeustila-asetuksia., Tuonminkä jälkeen SDAPÖ:n toimintaa alettiin rajoittaa ja sensuuria lisättiin. SDAPÖ:n kannattajat protestoivat useissa kaupungeissa, Wienissä ja Linzissä. 12. helmikuuta 1934 poliisiPoliisi ratsasi puolueen päämajan Linzissa 12. helmikuuta 1934. Sosialistien aseistetut joukot asettuivat vastarintaan, mitä seurasi viikko taisteluja Wienissä ja muissa SDAPÖ:n kannatuskeskuksissa. Armeija kutsuttiin kukistamaan vastarinta. Puolue kiellettiin 16. helmikuuta puolue kiellettiin ja sen johtajisto pidätettiin. Natsit murhasivat Dollfußin kymmenen viikkoa myöhemmin ja maa liitettiin natsi-Saksaan 1938.
30. tammikuuta 1927 puolueiden aseelliset joukot ammuskelivat [[Schattendorf]]issa. Valamiehistö vapautti kesällä Heimwehrin jäsenet vastuusta, mitä seurasi sosialististien mielenosoituksia, oikeustalon tuhopoltto ja 85 kuollutta.
 
===Toisen maailmansodan jälkeen===
7. maaliskuuta 1933 parlamentissa ei päästy sopuun ja puhemiehistö erosi. Kansleri [[Engelbert Dollfuß]] huomasi tuolloin tilaisuutensa ja sääti joukon poikkeustila-asetuksia. Tuon jälkeen SDAPÖ:n toimintaa alettiin rajoittaa ja sensuuria lisättiin. SDAPÖ:n kannattajat protestoivat useissa kaupungeissa, Wienissä ja Linzissä. 12. helmikuuta 1934 poliisi ratsasi puolueen päämajan Linzissa. Sosialistien aseistetut joukot asettuivat vastarintaan, mitä seurasi viikko taisteluja Wienissä ja muissa SDAPÖ:n kannatuskeskuksissa. Armeija kutsuttiin kukistamaan vastarinta. 16. helmikuuta puolue kiellettiin ja sen johtajisto pidätettiin. Natsit murhasivat Dollfußin kymmenen viikkoa myöhemmin ja maa liitettiin natsi-Saksaan 1938.
Puolue perustettiin uudelleen huhtikuussa 1945 nimellä ''Sozialistische Partei Österreichs'' (SPÖ). NimiNykyiseen muotoon nimi vaihdettiin nykyiseksivuonna 1991.
 
Neuvostoliiton tuella [[Karl Renner]] ja [[Leopold Kunschak]] julistivat väliaikaishallituksen muodostetuksi 27. huhtikuuta 1945. Uusi liittokokous valitsi Rennerin syksyllä presidentiksi, jota asemaa hän piti kymmenen vuotta. SPÖ liittoutui konservatiivien [[ÖVPItävallan kansanpuolue|kansanpuolueen]]:n (ÖVP) kanssa [[suuri koalitio|suureen koalitiohallitukseen]], jota kesti kaikkiaan seuraavat 21 vuotta, kunkunnes ÖVPkansanpuolue voitti huhtikuussa 1966 enemmistön paikoista ja muodosti itse hallituksen.
==Toisen maailmansodan jälkeen==
 
Vuonna 1970 SPÖsosiaalidemokraatit nousinousivat jälleen hallitusvastuuseen, aluksi tuolloin [[Liberalismi|liberaalia]] linjaa edustaneen [[Itävallan vapauspuolue|vapauspuolueen]] (FPÖ:n) kanssa ja vuodesta 1971 yksin. [[Bruno Kreisky]] oli kanslerina aina vuoteen 1983 asti ja hänen jälkeensä [[Fred Sinowatz]], [[Franz Vranitzky]] ja [[Viktor Klima]]. ÖVP:nKansanpuolueen hallitus muodostettiin 2000, tuolloin jo [[Jörg Haider]]in johtaman FPÖ:nvapauspuolueen kanssa.
Puolue perustettiin uudelleen huhtikuussa 1945 nimellä ''Sozialistische Partei Österreichs''. Nimi vaihdettiin nykyiseksi 1991.
 
SPÖSosiaalidemokraatit onolivat Itävallan suurin puolue 68:lla paikallaan [[Itävallan parlamenttivaalit 2006|vuoden 2006 parlamenttivaalien]] jälkeen. [[Itävallan parlamenttivaalit 2008|Vuoden 2008 vaalienkin]] jälkeen SPÖsosiaalidemokraatit säilyttääsäilyttivät suurimman puolueen aseman vaikkakin puoluese menetti vaaleissa kymmenen paikkaa.
Neuvostoliiton tuella [[Karl Renner]] ja [[Leopold Kunschak]] julistivat väliaikaishallituksen muodostetuksi 27. huhtikuuta 1945. Uusi liittokokous valitsi Rennerin syksyllä presidentiksi, jota asemaa hän piti kymmenen vuotta. SPÖ liittoutui konservatiivien [[ÖVP]]:n kanssa [[suuri koalitio|suureen koalitiohallitukseen]], jota kesti kaikkiaan seuraavat 21 vuotta, kun ÖVP voitti huhtikuussa 1966 enemmistön paikoista ja muodosti itse hallituksen.
 
Vuonna 1970 SPÖ nousi jälleen hallitusvastuuseen, aluksi tuolloin liberaalia linjaa edustaneen FPÖ:n kanssa ja vuodesta 1971 yksin. [[Bruno Kreisky]] oli kanslerina aina vuoteen 1983 asti ja hänen jälkeensä [[Fred Sinowatz]], [[Franz Vranitzky]] ja [[Viktor Klima]]. ÖVP:n hallitus muodostettiin 2000, tuolloin jo [[Jörg Haider]]in johtaman FPÖ:n kanssa.
 
SPÖ on Itävallan suurin puolue 68:lla paikallaan [[Itävallan parlamenttivaalit 2006|vuoden 2006 parlamenttivaalien]] jälkeen. [[Itävallan parlamenttivaalit 2008|Vuoden 2008 vaalienkin]] jälkeen SPÖ säilyttää suurimman puolueen aseman vaikkakin puolue menetti kymmenen paikkaa.
 
==Puheenjohtajia==
* [[Werner Faymann]] (2008-2008–)
* [[Alfred Gusenbauer]] (2000−2008)
* [[Viktor Klima]] (1997−2000)
Rivi 66:
* [[Adolf Schärf]] (1945−1957)
 
== Lähteet ==
{{tynkä/Politiikka}}
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Category:Social Democratic Party of Austria}}
* [https://spoe.at/ Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue] {{de}}
 
[[Luokka:Itävaltalaiset puolueet]]
[[Luokka:Sosiaalidemokraattiset puolueet]]