Ero sivun ”Olivier Messiaen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Modaalisen musiikin uusi tuleminen: toinen kuva |
p tarpeeton adjektiivi pois |
||
Rivi 7:
Useiden urkuteosten lisäksi hänen keskeiseen tuotantoonsa kuuluvat noin kaksituntinen pianosarja ''Kaksikymmentä katsahdusta Jeesus-lapseen'' (''Vingt regards sur l'Enfant-Jésus'') (1944), 10-osainen ''[[Turangalîla-sinfonia|Turangalîla]]'' (1948), sinfonia [[ondes Martenot]]’lle, pianolle, orkesterille ja eksoottisille lyömäsoittimille, 14-osainen ''[[La Transfiguration de Notre-Seigneur Jésus-Christ]]'' (1969) kuorolle, soolosoittimille, orkesterille ja laajalle lyömäsoitinryhmälle, 12-osainen ''Kanjoneista tähtiin'' (''Des canyons aux étoiles'', 1974) orkesterille ja soolosoittimille sekä ooppera ''[[Franciscus Assisilainen (ooppera)|Franciscus Assisilainen]]'' (''Saint François d'Assise'', 1983).
Messiaenin musiikin perusta on syvä katolinen mystiikka, ja hänen teoksensa tuovat julki tämän individualistis-uskonnollisen näkemyksen. Toisin kuin useimpien länsimaisten säveltäjien tuotanto Messiaenin musiikki ei perustu dynaamiseen kehittymisen ideaan: esimerkiksi sonaattimuotoa Messiaen ei käyttänyt lainkaan. Musiikki on suhteellisen helposti messiaenilaiseksi tunnistettavaa, paikallaan pysyvää, modaalista, äänenväriin ja rytmiikkaan perustuvaa, ja rakentuu monenlaisesta epätavallisesta materiaalista: kaikkea [[gregoriaaninen laulu|gregoriaanisesta laulusta]] ja itämaisesta [[kirkkosävellaji|modaliteetista]] ja rytmistä [[sarjallisuus|sarjallisuuteen]], [[elektronimusiikki]]in ja lintujen lauluun (josta hän kirjoitti tutkielman ja
Kaikkien aikojen ensimmäinen kokonaan sarjallinen sävellys on ''Modes de valeurs et d'intensités'' vuodelta [[1949]]. Messiaen käytti joissakin teoksissaan myös vuonna [[1928]] keksittyä sähköistä [[ondes Martenot]] -soitinta.
| |||