Ero sivun ”Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
palautetaan aikaisempi versio. Lähteettömät lisäykset ja kömpelöt kielellisesti heikot muotoilut pois.
Rivi 14:
Karkauspäivänä pidetään [[Eurooppa|Euroopassa]] yleisesti [[29. helmikuuta|helmikuun 29.]] [[päivä]]ä, vaikka Julius Caesarin määräyksen mukaan karkauspäivä onkin karkausvuosien helmikuun 24., ei 29. päivä. Karkauspäivä vain lisätään helmikuuhun. Luonnollinen ajatus on, että päivä on 29. helmikuuta, jonka numeroista päivää ei helmikuussa karkauspäivättöminä vuosina olekaan. [[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]] kuitenkin noudatettiin [[1990-luku|1990-luvulle]] asti Julius Caesarin määräyksen mukaista käytäntöä, jossa almanakkoihin karkauspäivä merkittiin [[24. helmikuuta|helmikuun 24.]] päiväksi. Tämän jälkeen helmikuun lopussa olevat [[nimipäivä]]t siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, esimerkiksi [[Matti (nimi)|Matin]] päivä oli muutoin 24. helmikuuta mutta karkausvuosina [[25. helmikuuta]]. Suomessa karkauspäivä päätettiin siirtää [[helmikuu]]n 29. päiväksi vuonna [[1998]]. Karkauspäivä oli perinteisellä paikallaan 24. helmikuuta ensimmäisestä Ruotsin [[kalenteri]]sta vuodesta [[1608]] alkaen. Ruotsi päätti 1990-luvun puolivälissä siirtää karkauspäivän helmikuun 29:ksi päiväksi, ja Suomi teki samoin vuonna 1998.<ref>Oja, s. 29, 52.</ref> Molemmissa maissa oli karkauspäivä ensi kertaa 29.2. vuonna 2000.
 
Sillä seikalla, että karkauspäiväksi aikaisemmin katsottiin 24. (eikä 29.) päivä helmikuuta, ei ainakaan Suomessa ollut muuta merkitystä kuin nimipäivien siirtyminen. Esimerkiksi säädettyjä määräaikoja laskettaessa se ei vaikuttanut, vaan täysinä kuukausina tai vuosina säädettyjen määräaikojen katsottiin aina (myös karkausvuoden helmikuun lopulla), päättyvän yhtä monentena kuukauden päivänä kuin alkoivatkin (tai jos kuukaudessa ei ollut vastaavaa päivää, sen viimeisenä päivänä). Samoin Kalevalan päivä oli karkausvuosinakin 28. helmikuuta. Tämä aiheutti sen, että Kalevalan päivä vaikka normaalivuonna (ei-karkausvuonna)karkausvuosina Kalevalan päivä oli Onnin eikä Torstin nimipäivä, karkausvuonnaeri senimipäivänä olikinkuin Torstinmuina nimipäivävuosina.
 
==Sanan alkuperä==
Kustaa Vilkunan mukaan karkauspäivä-sana perustuu mahdollisesti karata-sanan vanhaan merkitykseen "hypätä". Kun merkkitikkua puukalenterissa muulloin siirrettiin seuraavaan päivään, karkauspäivänä sitä vain hyppäytettiin sormilla paikallaan. Suomessa karkaus-sanan nykyisen merkityksen on havaittu houkuttelevan vankeja karkaamaan, joten vankiloissa on karkauspäivänä erityisen tarkka valvonta.
 
== Katso myös ==