Ero sivun ”Eduskuntatalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) |
sijainti; wl; m; nbsp; – |
||
Rivi 4:
| kuvakoko = 250px
| kuvateksti = Eduskuntatalo
| osoite = [[Mannerheimintie]] 30
| sijainti = [[Etu-Töölö]], [[Helsinki]]
| koordinaatit = {{coord|60
| valmistumisvuosi = [[1931]]
| suunnittelija = [[J.S. Sirén]]
Rivi 13:
| julkisivumateriaali = graniitti
| tyylisuunta = [[1920-luvun klassismi]]
| korkeus = 25
}}
'''Eduskuntatalo''' ({{k-sv|Riksdagshuset}}) on [[Helsingin ydinkeskusta|Helsingin keskustassa]] [[Etu-Töölö]]n kaupunginosassa Arkadianmäellä, [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]] 30:ssä, sijaitseva [[talo|rakennus]], jossa kokoontuu [[Suomen eduskunta]].
Rivi 40:
==Eduskuntatalon arkkitehtuuri==
[[
[[
[[
Eduskuntatalo edustaa pohjoismaista [[1920-luvun klassismi]]a. Talon suunnittelija J.S. Sirén sovelsi antiikin kreikkalais-roomalaisen arkkitehtuurin muotokieltä antamaan rakennukselle monumentaalisuutta, jonka tuli symbolisoida vahvaa valtiota, demokraattista kansanvaltaa ja kansanyhteisyyttä.<ref>Hakala-Zilliacus, s.
Rakennus on 25 metriä korkea ja siinä on kuusi kerrosta. Tunnusomaista massiiviselle kuutiomaiselle rakennukselle on pääjulkisivun mahtava [[portiikki|pylväsportiikki]] ja sen eteen levittäytyvä avoportaisto. Pylväsrivin neljätoista pylvästä kohoaa Eduskuntatalon neljännen kerroksen korkeudelle. Pylväiden koristelu noudattaa ns. [[Korinttilainen järjestelmä|korinttilaista järjestelmää]]. Niiden voimakkaasti tyylitellyt [[kapiteeli]]t suunnitteli kuvanveistäjä [[Gunnar Finne]]. Pylväät kannattelevat palkistoa ja [[attika]]a, joka on rakennuksen viidennen kerroksen kohdalla pyöreine ikkunoineen. Koko [[julkisivu|pääfasadin]] levyisten portaiden kummallakin puolella on symmetrisesti terassimaiset korkein kaari-ikkunoin varustetut siipirakennukset, joihin sijoitettiin mm. palveluskunnan tiloja ja asuntoja. Siipirakennuksiin liittyy myös lehteriyleisön sisäänkäynnit alaspäin levenevine oviaukkoineen, jotka ovat muistuma [[egypti]]läisestä temppeliarkkitehtuurista. Symmetria hallitsee kaikkea niin ulko- kuin sisätiloissakin.<ref>Hakala-Zilliacus, s.
Eduskuntatalon julkisivujen ulkoverhoilussa käytettiin kotimaista [[Kalvola]]n punertavanharmaata [[graniitti]]a, jonka katsottiin ilmentävän hyvin rakennuksen lujaa kansallista luonnetta. Julkisivujen [[friisi]]en klassistiset koristeaiheet samoin kuin pääfasadin ikkunoiden ja ovien yläpuolella olevat tyylitellyt leijonanpäät pohjautuivat Gunnar Finnen luonnoksiin. Talon graniittitöitä on pidetty suomalaisten kivenhakkaajien mestarinäytteenä.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 118.</ref>
Rivi 51:
Eduskuntatalon tärkeimmän ja keskeisimmän tilan, täysistuntosalin, J.S. Sirén sijoitti rakennuksen keskelle ikään kuin graniittimuurien suojaan. Täysympyrän muotoinen [[sylinteri]]mäinen istuntosali oli aikanaan [[parlamentti]]rakennuksissa uutuus.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 165.</ref> Luonnonvalo saliin tulee kupolikatossa olevasta [[lanterniini]]-tyyppisestä kattoikkunasta. Rakennuskompleksin keskellä olevaa istuntosalia ja sen vieressä olevia ahtaita valopihoja kiertävät rakennuksen neljään siipeen sijoitetut muut huonetilat. Istuntosalista on suora yhteys Valtiosaliin rakennuksen julkisivun puolella. Tämä istuntosalin etuhalli, kuten J.S. Sirén itse kuvasi, ”on oivallisesti käytettävissä edustustarkoituksia, suuria vastaanottoja ym. tilaisuuksia varten, ja galapukujen loistolle ovat salin hillitty väriakordi ja nousevat suhteet tällöin hyvänä taustana”.<ref>Sirén, s. 93.</ref>. Sisätilojen värityksen Sirén oli suunnitellut yhdessä taidemaalari [[Bruno Tuukkanen|Bruno Tuukkasen]] kanssa.
J.S. Sirén halusi suunnitella talosta [[Yhtenäistaideteos|kokonaistaideteoksen]], jossa arkkitehtuuri, sisustus väreineen ja materiaaleineen, kalusteet sekä seinien maalaus- ja reliefikoristelu muodostivat tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Eri tilojen ja toimintojen paikka eduskunnan hierarkiassa määräsi niiden sisustuksen yleisilmeen.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 154.</ref> Juhlavin ulkoasu oli istunto- ja Valtiosalilla sekä suuren valiokunnan huoneella. Klassistinen tyyli oli vallitsevana, mutta sen ohella myös ajankohdalle ominaiset modernit tyylipyrkimykset jättivät jälkensä kokonaisuuteen.<ref>Hakala-Zilliacus, s.
Sisustuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten monikymmenpäinen joukko. Huonekaluja uuteen taloon piirsivät J.S. Sirénin ohella [[Arttu Brummer]], [[Werner West]], [[Elsa Arokallio]], [[Birger Hahl]], [[Rafael Blomsedt]], [[Arvo Muroma]], [[Hugo Borgström]] sekä [[Elna Kiljander]]. Sisustustekstiilejä suunnittelivat tekstiilitaiteilijat [[Maija Kansanen]], [[Greta Skogster]], [[Eva Brummer]], [[Eva Anttila]] ja [[Marianne Strengell]]. Sisätilojen kuvataiteesta vastasivat Gunnar Finnen ja Wäinö Aaltosen ohella kuvanveistäjät [[Johannes Haapasalo]], [[Carl Wilhelms]] ja Hannes Autere sekä taidemaalari Bruno Tuukkanen.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 278, 283 ja 297.</ref>
Rivi 88:
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite|Nimike=Suomen Eduskuntatalo: Kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio|Tekijä=Liisa-Maria Hakala-Zilliacus|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Julkaisupaikka=Helsinki|Vuosi=2002|Tunniste=ISBN 951-746-387-1}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Sirén, J.S. | Nimeke = Suomen eduskuntatalo. Arkkitehtoninen selostus | Vuosi = 1938 | Sivu =
===Viitteet===
Rivi 96:
{{commonscat-rivi|Parliament House, Helsinki}}
* [http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/eduskuntatalo.htx Eduskuntatalo]
* [http://museokatu.com/historia/orfeus-lasimaalaus/bruno-tuukkasen-kadenjalki/
{{Metatieto}}
| |||