Ero sivun ”Vissarion Belinski” versioiden välillä

Vuoden 1841 aikoihin Belinski alkoi kutsua itseään [[sosialismi|sosialistiksi]]. Hän pohti yhteiskuntarakenteen syvällistä muuttamista. Hän piti [[kapitalismi]]a väistämättömänä välivaiheena edettäessä kohti [[utopistinen sosialismi|utopistista sosialismia]]. Hän uskoi Venäjän kehittyvän kohti eurooppalaista yhteiskuntaa ja pilkkasi [[slavofilia|slavofiileja]]. Hän arvosteli [[Yksinvaltius|yksinvaltiutta]] ja [[maaorjuus|maaorjuutta]], köyhyyttä, [[alkoholismi]]a, [[byrokratia|virkavaltaisuutta]] ja heikompien – kuten naisten – syrjintää.{{Lähde}}

 

 

Belinski kuului aikansa vaikutusvaltaisimpiin vapaamielisiin kirjoittajiin, ja hän suosi kirjallisuutta, joka edusti ”sosiaalista tietoisuutta”, esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski]]n esikoisromaania ''[[Köyhää väkeä]]'' (1845). Belinski kuuluu venäläisen realistisen estetiikan ja kirjallisuuskritiikin uranuurtajiin, ja hänen filosofiset katsomuksensa ja omaleimaiset kirjoituksensa vaikuttivat tuntuvasti venäläisen kirjallisuuden ja yhteiskunta-ajattelun kehitykseen.<ref name=EE>''Eesti Nõukogude Entsüklopeedia 1'', s. 505 (s.v. Belinski, Vissarion Grigorjevitš). Tallinn 1985.</ref>