Ero sivun ”Grellingin–Nelsonin paradoksi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Skanneristi~fiwiki siirsi sivun Grellingin-Nelsonin paradoksi uudelle nimelle Grellingin–Nelsonin paradoksi |
kh, m |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Grellingin–Nelsonin paradoksi''' on [[semantiikka|semanttinen]] [[Itseviittaavuus|itseviittaavuuteen]] liittyvä [[paradoksi]], jonka [[Kurt Grelling]] ja [[Leonard Nelson]] muotoilivat vuonna [[1908]]. Se yhdistetään välillä virheellisesti saksalaiseen filosofi ja matemaatikko [[Hermann Wey]]hin. Paradoksia kutsutaan toisinaan nimillä '''Weylin paradoksi''' ja '''Grellingin paradoksi'''.
== Paradoksi ==
Oletetaan, että kuvailevat sanat (kuten [[adjektiivi]]t)<!---muutin alkuperäisestä, koska suomessa on niin paljon kuvaavia adjektiivien tavoin käytettäviä sanoja, jotka eivät ole adjektiiveja----> voidaan luokitella
# Sana on '''autologinen''' (joskus '''homologinen''') jos ja vain jos se kuvaa itseään. Esimerkiksi sana
# Sana on '''heterologinen''' jos se ei kuvaa itseään. Esimerkiksi sana
Vaikuttaisi siltä, että kaikki adjektiivit voidaan luokitella auto- tai heterologisiksi, koska jokainen adjektiivi joko kuvaa itseään tai ei.
Paradoksi voidaan ratkaista muuttamatta käsitteen heterologinen merkitystä muuntamalla sen määritelmää siten, että se käsittää kaikki epäautologiset sanat paitsi sanan
=== Onko sana
Voidaan kysyä onko sana
* jos vastataan, että
* jos vastataan, että
Tämä on sanan
Loogisesti esitettynä sanan
:
:A jos ja vain jos A; [[tautologia (logiikka)|tautologia]]
kun taas sanan
:
:A jos ja vain jos ei A; [[kontradiktio]].
== Vastaavuudet Russellin paradoksiin ==
Grellingin–Nelsonin paradoksi voidaan soveltaa [[Bertrand Russell]]in [[Russellin paradoksi|paradoksiksi]] seuraavasti: ensin jokaiselle kuvailevalle sanalle on määriteltävä [[joukko (matematiikka)|joukko]], jonka jäseniin kyseinen sana pätee. Esimerkiksi adjektiivi
== Katso myös ==
|