Ero sivun ”Itä-Karjalan sotasaalisarkisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mode76 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Itä-Karjalan sotasaalisarkisto''' (SSlArk) oli [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Itä-Karjalan sotilashallinto|Suomen miehittämässä]] [[Petroskoi]]ssa ("Äänislinna") toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Itä-Karjalassa eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa]] ja [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa]], mutta myös muualla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] painettu [[suomen kieli|suomenkielinen]] materiaali. Sotasalisarkisto perustettiin heinäkuussa 1942, kun Petrokoissa ollut ItäKarSE:n TiedOS:n keskuskirjasto ja arkisto muutti nimensä. Arkiston päällikkönä toimi [[Pentti Renvall]]. Muuta henkilökuntaa arkistolla oli noin 50 henkilöä.
'''Itä-Karjalan sotasaalisarkisto''' eli SSlArk oli Äänislinnassa toimiva valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Neuvostoliitossa ja [[Itä-Karjala]]ssa painettu suomenkielinen materiaali.
 
Sotasalisarkisto perustettiin heinäkuussa 1942, kun [[Äänislinna]]n ItäKarSE:n TiedOS:n keskuskirjasto ja arkisto muutti nimensä.
Äänislinnan[[Petroskoin (ent.valtionyliopisto|Petroskoin [[Petroskoiyliopisto]]n) yliopistorakennuksessapäärakennuksessa sijaitsevasijainnut sotasaalisarkisto paloi materiaaleineen 11.joulukuutavuoden 1942 lopulla. Palossa tuhoutui 700 000 nidettä arkistomateriaalia. Palon jälkeen jäljelle jäänyttä materiaalia siirrettiin pois Itä-Karjalasta. Jatkosodan päätyttyä arkisto lakkautettiin ja materiaali palautettiinoli palautettava junalla Neuvostoliittoon.
Arkiston päällikkönä toimi [[Pentti Renvall]]. Muuta henkilökuntaa arkistolla oli noin 50 henkilöä.
Äänislinnan (ent. [[Petroskoi]]n) yliopistorakennuksessa sijaitseva sotasaalisarkisto paloi materiaaleineen 11.joulukuuta 1942. Palossa tuhoutui 700 000 nidettä arkistomateriaalia. Palon jälkeen jäljelle jäänyttä materiaalia siirrettiin pois Itä-Karjalasta. Jatkosodan päätyttyä arkisto lakkautettiin ja materiaali palautettiin junalla Neuvostoliittoon.
 
Sotasaalisarkisto leimasi materiaalinsa omalla leimallaan ja myyntiin ilmestyneissä kirjoista löytyy myös luovutettu leima.
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}
*{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}
 
 
[[Luokka:Arkistot]]