Ero sivun ”Lewis-rakenne” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p clean up, typos fixed: aaksen → aakseen, pitävät sisällään → sisältävät using AWB |
p w |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Hydrogen-fluoride-2D-flat.png|thumb|[[Vetyfluoridi]]n Lewis-rakenne. Fluorilla on kolme vapaata elektroniparia. ]] '''Lewis-rakenne''' eli ''elektronipisterakenne'', ''-diagrammi'' tai ''-esitys'' on [[molekyyli]]stä piirretty esitys, joka kuvaa molekyylin atomien välistä kovalenttista sitoutumista ja mahdollisia vapaita [[elektroni]]pareja.<ref name="Inorganic">{{Kirjaviite | Tekijä = Catherine E. Housecroft, Alan G. Sharpe| Nimeke = Inorganic Chemistry, 2nd ed| Vuosi = 2005 | Julkaisija = Pearson Education Limited| Tunniste = ISBN 0130-39913-2| Kieli ={{en}} }}</ref> Lewis-rakenne voidaan piirtää mille tahansa kovalenttisisiä sidoksia sisältävälle molekyylille tai kompleksiyhdisteelle. Lewis-rakenteen ei ole tarkoitus kuvata kolmiulotteista rakennetta.<ref>J.G. Smith: ''Organic Chemistry 2/e'', McGraw-Hill, 2007, ISBN 978-0-07-304986-1 {{en}}</ref> Rakenne esittää [[valenssielektroni]]t pisteinä, mutta jaetut [[Kovalenttinen sidos|sidoksia]] muodostavat elektroniparit yksinkertaistetaan yleensä viivoiksi. Yksi atomienvälinen viiva kuvaa
Elektronien lukumäärä Lewis-rakenteessa vastaa yksittäisten atomien valenssielektronien summaa. [[Oktettisääntö|Oktettisäännön]] mukaan atomi on vakain, kun se on jalokaasujen valenssielektronitilassa, eli kun sillä on kahdeksan valenssielektronia. Kahdeksan valenssielektronin tilaan atomi pyrkii jakamalla elektroneja eli muodostamalla kovalenttisia sidoksia. Esimerkiksi [[fluori]], jolla on seitsemän valenssielektronia, pyrkii jakamaan yhden elektroneistaan ja muodostamaan siten yksinkertaisen kovalenttisen sidoksen. Oktettisääntö on kuitenkin pelkkä malli ja siihen on lukuisia poikkeuksia. Esimerkiksi [[vety]] pyrkii kahdeksan elektronin sijasta kahden elektronin valenssielektronitilaan ([[helium]]in valenssielektronitila [He]). Eräät toisen jakson alkuaineet ([[litium]] ja [[beryllium]]) pyrkivät neljän elektronin ja esimerkiksi [[boori]] pyrkii kuuden elektronin valenssielektronitilaan eli niin sanottuun sekstettiin. Eräillä alkuaineilla kuten [[fosfori]]lla ja [[rikki|rikillä]] oktettisääntö voi myös ylittyä. Oktetin ylittäminen voi tapahtua 3. jakson alkuaineista lähtien. Tämän ajatellaan olevan seurausta siitä, että 3. jaksosta lähtien atomeilla on d-orbitaaleja, jotka sisältävät oktetin ylitykset.
| |||