Ero sivun ”Osmanien valtakunta” versioiden välillä

| vuosi_alku = [[1301]]

| vuosi_loppu = [[1923]]

| pvm1 = [[1299]]

| pvm2 = [[1. marraskuuta]] [[1922]]

| pvm3 = [[24. heinäkuuta]] [[1923]]

| pinta-ala = {{Lista|
* 5&nbsp;200&nbsp;000 km&sup2; <small>(1566)</small> <br />
* 5&nbsp;000&nbsp;000 km&sup2; <small>(1689)</small> <br />
* 1&nbsp;800&nbsp;000 <small>(1914)</small>

| valuutta = 40 &nbsp;para = kurus, 100 &nbsp;kurusia = liira

Turkkilaiset nousivat Vähässä-Aasiassa, kun [[seldžukit]] vuonna 1071 [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot. Heimon yksi haara perusti tämän jälkeen [[Rūmin sulttaanikunta|Rūmin sulttaanikunnan]].<ref name=st>{{Kirjaviite | Tekijä = Stoneman, Richard | Nimeke = Matkaopas historiaan: Turkki | Suomentaja = | Vuosi = 1993 | Sivu = 117–122, 148 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kust.oy Puijo |Isbn = 951-57957903-0333-6 }}</ref> Vuonna 1301 rum-seldžukkien soturiyhteisön johtaja [[Osman I]] (Uthmān) otti sulttaanin arvonimen ja julisti maan itsenäiseksi Ottomaanivaltioksi pääkaupunkinaan [[Konya]].<ref name="omh">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa| Julkaisija = | Vuosi = 1983| Tekijä = Anders Røhr| Suomentaja = Laura Kolbe| Sivu = 268| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn =951-1-07458-X}}</ref><ref>[http://countrystudies.us/turkey/6.htm The Ottoman Empire] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. (Lähteessä itsenäistymiselle vuosiluku 1299)</ref> Valtakunta laajentui 1300–1400-luvuilla käsittämään [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] alueet, nykyisen Turkin, Kreikan, Balkanin ja Krimin. 1400-luvun alussa sulttaani [[Bayezid I]]:n viisi poikaa sotivat toisiaan vastaan 11 vuotta kestäneen [[Osmanien interregnum|interregnum]]in aikana, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta vallanperijää. 1500-luvulla siihen liitettiin [[Selim I]]:n (1512–1520) alaisuudessa Egypti, Hijaz (Mekan ja Medinan alueet), Palestiina, Algeria ja alueita Punaisen meren rannalta. [[Suleiman I Suuri|Suleiman I Suuren]] (1520–1566) aikana Ottomaanien valtakuntaan liitettiin lisäksi Välimeren rantakaistale Egyptistä Tunisiaan, [[Mesopotamia|Kaksoisvirran maa]], Unkari ja alueita Euroopassa aina [[Wien]]iin asti.<ref name="KAKSI">[http://countrystudies.us/turkey/8.htm Selim I and Süleyman the Magnificent] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.</ref>

Ottomaanien valtakunta rappeutui ja sen valtapiiri Euroopassa murentui lopullisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Niinpä [[Kreikka]] sai itsenäisyyden 1832 käytyään kolmivuotisen [[Kreikan vapaussota|vapaussodan]] Osmanivaltiota vastaan. Alistettujen kansojen irrottautumisen vuoksi valtakuntaa alettiinkin nimittää [[Euroopan sairas mies|Euroopan sairaaksi mieheksi]].<ref>[http://www.pbs.org/lawrenceofarabia/features/non_flash/ottoman1.html Ottoman Empire 1914 -– the sick man of Europe] PBS</ref> Vuoteen 1913 mennessä aiempi suurvalta oli menettänyt lähes kaikki Euroopassa olleet alueensa sekä myös kaikki Pohjois-Afrikan alueensa. Tähän oli syynä toisaalta valtion sisäinen rappeutuminen, toisaalta [[Venäjä]]n apu kapinallisille ja [[panslavismi]]n aatteen leviäminen.

Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja johti siihen, että Venäjä hyökkäsi Turkin alueelle keväällä 1877. Venäläiset valtasivat 1878 Bulgariassa sijaitsevan [[Šipkan sola]]n ja pääsivät lopulta noin 10kymmenen kilometrin päähän Turkin silloisesta pääkaupungista Konstantinopolista eli nykyisestä [[Istanbul]]ista.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ottomaanien valtakunta taisteli Saksan rinnalla keskusvaltojen puolella. Venäjä julisti sodan ottomaaneille 5. &nbsp;marraskuuta 1914 ja seuraavana päivänä seurasivat Ranska sekä Britannia. Puolessa vuodessa Osmanien 800 &nbsp;000 &nbsp;miehen armeija oli neljän rintaman sodassa. Sota kesti osmanien osalta neljä vuotta ja siihen osallistui kaikkiaan 2,8 &nbsp;miljoonaa miestä, joista 325 &nbsp;000 &nbsp;kuoli taisteluissa.<ref>[http://countrystudies.us/turkey/12.htm World War I] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.</ref>

Ensimmäiset hallitsijat kutsuivat itseään nimellä ''[[bey|bey.]] ''Vuodesta [[1383]] eteenpäin arvonimi oli ''sulttaani'', jonka alaisuudessa maata hallitsivat ''visiirit''.

[[Osmaninturkki|Osmani]] oli keinotekoinen hovin ja virkakoneiston käyttämä kieli, jota kirjoitettiin [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisin kirjaimin]]. Vuonna 1928 Turkin tasavallassa otettiin käyttöön Istanbulin alueella käytettyyn puhekieleen pohjaava nykyturkki. Siitä seurasi mm. seuraavia muutoksia: kirjaimisto vaihdettiin [[latinalainen aakkosto|latinalaiseksi]] ja kieltä puhdistettiin arabialaisista ja persialaisista vaikutteista (joidenkin arvioiden mukaan jopa 2/3kaksi kolmasosaa osmanin sanastosta oli lainaa näistä kielistä -– myös vaikutus kielioppiin oli suuri), sekä luotiin runsaasti uudissanoja. [[Kielitiede|Kielitieteessä]] sana ''osmani'' kielen nimenä tarkoittaa osmanivaltiossa käytettyä turkin kieltä, erotukseksi myöhemmästä [[Turkin kieli|turkin kielestä]] tai muista [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisista kielistä]].

{{Viitteet|sarakkeet}}