Ero sivun ”E. A. Tunkelo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
tarpeetonta toistoa pois, kuvaa pienemmäksi |
||
Rivi 2:
| nimi = Eemil Aukusti Tunkelo
| kuva = Eemil_Aukusti_Tunkelo_1912.jpeg
| kuvankoko = 200px
| kuvateksti = Eemil Tunkelo vuonna 1912
| salanimi =
Rivi 22:
'''Eemil Aukusti Tunkelo''' (vuoteen 1901 '''Ekman'''; [[27. huhtikuuta]] [[1870]] [[Längelmäki]] – [[28. maaliskuuta]] [[1953]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori. Hän perehtyi [[suomen kieli|suomen kieleen]] sekä sen sukulaiskieliin ja tuli tunnetuksi [[Suomen kielenhuolto|kielenhuoltajana]].<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Tunkelo, Eemil Aukusti (1870 - 1953)|id=7041|tekijä=Seppo Suhonen|ajankohta=30.7.2007}}</ref>
Tunkelon vanhemmat olivat längelmäkeläinen tilanomistaja
Tunkelo aloitti jo opiskeluvuosinaan murresanaston, kansanperinteen ja kielitieteellisen aineiston keruumatkat, joita suoritti ensin kotiseudulleen, sitten Kainuuseen ja myöhemmin muun muassa [[Viro]]on. Vielä 1942 ja 1943 hän kävi Suomen valtaamassa Äänislinnassa ([[Petroskoi]]) keruumatkalla. Tunkelon pääteos, lähes tuhatsivuinen ''Vepsän kielen äännehistoria'' ilmestyi vasta 1946. Se on yhä eräs laajimmista suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitetuista [[monografia|monografioista]].<ref name="KB" />
Rivi 28:
Tunkelo oli 1897 perustamassa [[Kotikielen Seura]]n ''[[Virittäjä]]''-lehteä, ja hän toimi sen päätoimittajana 1897–1899 sekä 1910–1926. Hän julkaisi lehdessä vuosikymmenten aikana satoja kielenhuoltoa käsitteleviä kirjoituksia ja kantoi huolta varsinkin siitä, että [[Vierassana|vierassanojen]] kirjoitus- ja ääntämisasu vastaisivat toisiaan suomen kielessä. Tunkelo oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjaston ja arkiston hoitaja 1902–1910, johtokunnan jäsen 1902–1936 sekä sihteeri 1910–1926. Toimiessaan seuran kielitieteellisen valiokunnan sihteerinä vuosina 1899–1916 hän johti aineiston keräyttämistä kansankielen sanakirjaa varten, minkä työn pohjalta syntyi vuosikymmeniä myöhemmin [[Suomen murteiden sanakirja]]. Hän oli myös Kotikielen Seuran sihteeri 1893–1896 ja esimies 1916–1919, [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]] kirjastonhoitaja 1897–1912 ja arkistonhoitaja 1897–1935, [[Ylioppilastutkintolautakunta|Ylioppilastutkintolautakunnan]] jäsen 1917–1928, [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen Tiedeakatemian]] jäsen vuodesta 1920 sekä [[Nykysuomen sanakirja]]n neuvottelukunnan puheenjohtaja 1929–1938 ja [[Sanakirjasäätiö]]n hallituksen puheenjohtaja 1931–1934.<ref name="KB" />
Tunkelon mukaan on nimetty vuonna 1959 perustettu Tunkelon säätiö.<ref name="KB" /> Pappi ja lastensuojelun kehittäjä [[Juho Heikki Tunkelo]] oli E. A. Tunkelon veli.
==Tuotanto==
| |||