Ero sivun ”Verenpaine” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Neuraalisesta säätelystä |
Tekstiä introsta väliotsikon alle |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Blutdruck.jpg|thumb|200px|Verenpainemittari]]
'''Verenpaine''' tarkoittaa [[ihminen|ihmisen]] suurimmissa [[valtimo (anatomia)|valtimoissa]] olevaa [[paine]]tta. Verenpaineen suhteellisen säännöllisesti jatkuva muutos pitää [[veri|veren]] liikkeessä, ja sitä ylläpitää [[sydän]].
Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen [[elohopeamillimetri|mmHg]], esimerkiksi [[Suomi|suomalaisten]] keskimääräinen verenpaine on 135/85 mmHg. Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset [[lääkäri]]n tai [[terveydenhoitaja]]n luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä, sillä verenpaine saattaa vaihdella ja koska luotettavan tuloksen saamiseksi on tehtävä useita mittauksia.▼
Lievä tai kohtalainen kohonnut verenpaine ei itsessään yleensä vaikuta henkilön toimintakykyyn ja hoito on pääasiassa [[verenpainelääke|lääkehoitoa]], mutta siihen kuuluvat myös mahdollisen [[ylipaino]]n pudottaminen, [[kolestroli]]n laskeminen ja [[liikunta]]. Ellei verenpaine laske hoidon myötä, lääkitystä on täydennettävä ja on selvitettävä, mitkä vaihtoehtoiset syyt voivat kohottaa verenpainetta. [[Työterveyslaitos|Työterveyslaitoksen]] ohjeistuksen mukaan kohonnut verenpaine ei itsessään anna aihetta [[sairausloma]]an.<ref>Työterveyslaitos. Sairaaksi kirjoittamisen ohjeisto.[http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/details.aspx?item=21]</ref>
Rivi 10 ⟶ 6:
Matala verenpaine on tavallista terveilläkin henkilöillä, etenkin naisilla, ilman että siitä on mitään haittaa. Siitä voi olla jopa hyötyä, mutta se saattaa kuitenkin aiheuttaa muun muassa [[huimaus]]ta seisomaan noustessa. Jos verenpaine on liian matala, ei pidä pyrkiä vähäsuolaiseen ruokavalioon. Päinvastoin kannattaa kokeilla, onko suolan normaalia runsaammasta syömisestä apua. Silloin tulee myös muistaa juoda paljon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00300 | Nimeke = Matala verenpaine | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.2.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.7.2015 | Kieli = }}</ref>
== Verenpaineen mittaaminen ==
Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli ''systoliseksi paineeksi''. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli ''diastoliseksi verenpaineeksi''.
▲Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen [[elohopeamillimetri|mmHg]], esimerkiksi [[Suomi|suomalaisten]] keskimääräinen verenpaine on 135/85 mmHg. Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset [[lääkäri]]n tai [[terveydenhoitaja]]n luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä, sillä verenpaine saattaa vaihdella ja koska luotettavan tuloksen saamiseksi on tehtävä useita mittauksia. Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella [[verenpainemittari]]lla.
[[File:Heart systole.png|thumb|left| Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.]]▼
[[File:Heart diastole.png|thumb|center| Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.]]▼
== Arvot ==
{| class="wikitable" style = "margin-left:15px; text-align:center"
Rivi 93 ⟶ 95:
=== Humoraalinen säätely ===
Tärkeimpiin humoraalisiin tekijöihin kuuluvat [[antidiureettinen hormoni]] (ADH) eli vasopressiini ja [[reniini-angiotensiini-järjestelmä]] kuten [[peptidi|peptideihin]] kuuluvat [[angiotensiini]], [[endoteliini]] ja [[bradykiniini]].
▲[[File:Heart systole.png|thumb|left| Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.]]
▲[[File:Heart diastole.png|thumb|center| Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.]]
== Katso myös ==
| |||