{{evoluutio}}'''Rekombinaatio''' on uusien ominaisuusyhdistelmien syntymistä suvullisessa [[lisääntyminen|lisääntymisessä]], vanhemmilta periytyvien ominaisuuksien uudelleen järjestyessä.
[[Aitotumaiset|Aitotumaisilla]] eliöillä rekombinaatiota aiheuttaa [[meioosi|meioosin]]n vähennysjakautumisessa tapahtuva [[kromosomi|vastinkromosomien]] satunnainen konjugoituminen ja [[sukusolu|sukusolujen]]jen sattumanvarainen yhdistyminen [[hedelmöitys|hedelmöityksessä]]. Jälkeläisen kummaltakin vanhemmaltaan saama kromosomin kopio voi sattumanvaraisesti periytyä joko tämän äidiltä tai isältä, ja eri kromosomien kohdalla isovanhempien perimät yhdistyvät näin satunnaisesti toisistaan riippuamattariippumatta.
Kromosomien välinen rekombinaatio mahdollistaa suuren määrän uusia ominaisuusyhdistelmiä. Esimerkiksi ihmisen [[haploidinen]] kromosomiluku on 23, joten erilaisia siittiöitä voisi muodostua pelkästään kromosomien segregaation tasolla 2<sup>23</sup> eli noin 8 400 000. Erilaisia munasoluja voi syntyä yhtä monta. Samojen vanhempien jälkeläisten mahdollisia ominaisuusyhdistelmiä tulee siis 2<sup>46</sup> kappaletta. Näin ollen perheeseen ei käytännössä voi syntyä kahta [[perimä|perimältään]]ltään samanlaista lasta (poikkeuksena identtiset [[ihmiskaksoset|kaksoset]]).
Perimän uudelleenjärjestelyä meioosissa tapahtuu myös kromosomien eri osien välillä [[tekijäinvaihdunta|tekijäinvaihdunnan]] eli crossing-overin seurauksena, mikä moninkertaistaa rekombinaation määrän.
Rivi 9:
[[Bakteeri|Bakteereilla]] on kolme rekombinaatiotapaa: transformaatio, konjugaatio ja transduktio.
[[Evoluutio|Evoluution]]n kannalta rekombinaatiolla on hyvin keskeinen merkitys, koska se mahdollistaa eliöiden geneetisengeneettisen sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Geenikartoitusmenetelmä kytkentäanalyysi hyödyntää geenimerkkien tuottamaa tietoa rekombinaatioista.
