Ero sivun ”Espoon tuomiokirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) →Alttaripöydän siirto: lisäystä |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Korjaus saarnastuolin valmistumiseen; lisäyksiä |
||
Rivi 18:
'''Espoon tuomiokirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelisluterilaisen kirkon]] [[Espoon hiippakunta|Espoon hiippakunnan]] [[tuomiokirkko]] ja kahden seurakunnan eli [[Espoon tuomiokirkkoseurakunta|Espoon tuomiokirkkoseurakunnan]] ja [[Esbo svenska församling|Esbo svenska församling]]enin [[kirkko (rakennus)|kotikirkko]].<ref name=srk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/espoon-tuomiokirkko/historia | Nimeke = Tuomiokirkon historiaa |Julkaisija = Espoon seurakunnat| Viitattu = 27.12.2015 }}</ref> Kirkko sijaitsee [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] [[Pappilanmäki (Espoo)|Pappilanmäen]] Kirkonmäellä [[Espoonjoki|Espoonjoen]] rannalla. Keskiaikaista [[harmaakivikirkko]]a pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena ja eräs kunnan julkaisu määrittää sen olevan ”rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen kohde”.<ref name=kohde17>Saloranta, 2005, kohde 17</ref> Kirkko on pyhitetty [[apostoli]] [[Matteus (evankelista)|Matteukselle]].
Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] päätöksellä 1. tammikuuta 2004 lähtien.<ref name=srk/> Samalla Espoon vanhan kirkon [[kirkkoherra]]sta tuli Espoon [[tuomiorovasti]] ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta.▼
Espoon tuomiokirkko ja sitä ympäröivä Kirkonmäki sisältyy [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref name=rky>{{RKY|id=1358|nimi=Espoon kirkonmäki|Ajankohta=22.12.2009|Viitattu=27.12.2015}}</ref>▼
▲Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] päätöksellä 1. tammikuuta 2004 lähtien. Samalla Espoon vanhan kirkon [[kirkkoherra]]sta tuli Espoon [[tuomiorovasti]] ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
== Historiaa ==
=== Kolmilaivainen hallikirkko ===
[[Tiedosto:Espoo cathedral pulpit.JPG|thumb|left|175px|[[Saarnastuoli]] on
Espoon tuomiokirkko on mahdollisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] vanhin säilynyt rakennus<ref name=kohde17/>, mutta [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]] on todennäköisesti kuitenkin hieman vanhempi.<ref name=hskk>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Unto | Otsikko = Espoo vs Vantaa | Julkaisu = Helsingin Sanomien kuukausiliite | Ajankohta = 2008 | Numero = Syyskuu | Selite = Artikkelissa sanotaan Pyhän Laurin kirkon vanhimpien osien olevan 1450-luvulta | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 27.12.2015 }}</ref>
Kirkkoon rakennettiin [[saarnastuoli]] ja penkit [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen 1500-luvun alussa.<ref name=kohde17/> Uusi saarnatuoli on 1690-luvulta.<ref name=srk/> Katto- ja seinämaalaukset peitettiin 1791<ref name=srk/>ja ikkunoita suurennettiin, jotta kirkosta tulisi valoisampi.<ref name=esite/> Kirkossa on ollut [[urut]] 1700-luvun lopusta alkaen.<ref name=kohde17/>
Kirkon alkuperäisen runkohuoneen muoto näkyy nykyään itä- ja länsisakaroissa.<ref name=srk/>
=== Ristikirkoksi ===
Keskiaikaisia kivikirkkoja herättiin arvostamaan 1900-luvun alussa [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] suosion myötä.<ref name=esite/> Poikkilaiva hallitsi kirkon sisätilaa.<ref name=esite/> Palauttaakseen sisätilaa tasapainoisemmaksi professori [[Armas Lindgren]]in suunnittelemissa korjaustöissä 1930-luvulla ristikeskukseen tehtiin tähtiholvi, joka kohosi tynnyriholvia korkeammalle.<ref name=esite/> Aluksi oli tarkoitus muurata holvi tiilestä, mutta pääduttiin kuitenkiin betoniseen kuoriholviin, jossa on ruoteet tiiliholvin tapaan.<ref name=esite/> 1700-luvun lopulla peitetyt kalkkikivimaalaukset itä- ja länsisakaroiden seinissä ja tähtiholveissa paljastettiin.<ref name=srk/> Paljastuneet maalaukset kuvaavat maailman historiaa [[luomiskertomus|luomisesta]] lunastukseen ja myös arkielämän asioita, kuten hevoskauppaa ja lehmänlypsyä.<ref name=esite/>
=== Alttaripöydän siirto ===
[[Tiedosto:Espoo cathedral three wise men.JPG|thumb|250px|Jouluna kirkossa ovat [[Itämaan tietäjät]] entisellä alttaripöydän paikalla.]]
Kirkon viimeisin korjaus valmistui 1982 professori [[Ola Hansson (arkkitehti)|Ola Hansson]]in suunnitelman mukaan. Näkyvin uudistus oli alttaripöydän
1980-luvun korjausten yhteydessä korkossa tehtiin arkeologisia kaivauksia ja lattian alle haudattujen espoolaisten jäänteet haudattiin kirkkomaahan.<ref name=srk/>
==== Urut ====
Rivi 38 ⟶ 45:
Kirkon edelliset urut olivat puusepänliike J. N. Virtasen rakentamat, 38-äänikertaiset ja peräisin vuodelta 1967; urkuja oli laajennettu vuonna 1989.<ref name=pillit>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50908/Kalkaja%20Anna.pdf?sequence=1 | Nimeke = Pillit pussiin ja urut uuteen kotiin; Espoon tuomiokirkon urkujen siirtäminen Oulun Rauhanyhdistyksen toimitaloon | Tekijä = Kälkäjä, Anna | Tiedostomuoto = PDF | Selite = sivut 3 ja 7 | Julkaisu = Opinnäytetyö, Musiikin koulutusohjelma, Oulun seudun ammattikorkeakoulu | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Anna Kälkäjä | Viitattu = 27.12.2015}}</ref> Seurakunta piti urkujen korjausta liian kalliina saatuun hyötyyn nähden ja päätti hankkia uudet urut.<ref name=urut/> Vanhat urut myytiin ja ne ovat nykyään Oulun Rauhanyhdistyksen toimitalossa.<ref name=pillit/>
==
▲Espoon tuomiokirkko ja sitä ympäröivä Kirkonmäki sisältyy [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref name=rky>{{RKY|id=1358|nimi=Espoon kirkonmäki|Ajankohta=22.12.2009|Viitattu=27.12.2015}}</ref> Kirkko on rakennettu liikenteellisesti oivalle paikalle: lähellä olivat sekä [[Kirkkojärvi (Espoo)|Kirkkojärven]] ja [[Espoonjoki|Espoonjoen]] vesireitit että tärkeä maakulkuväylä [[Kuninkaantie|Suuri Rantatie]].<ref name=esite/> Sijainti oli vuonna 1458 itsenäistyneessä kirkkopitäjässä keskeinen.<ref name=esite/>
Nykyinen [[kellotapuli]] valmistui vuonna 1767. Tapulin [[kirkonkellot|kellot]] on valettu [[Tukholma]]ssa, suurin vuonna 1765 ja kaksi pienintä vuonna 1736.<ref name=kohde17/>▼
=== Kellotapuli ===
▲Nykyinen erillinen [[kellotapuli]] valmistui vuonna 1767.<ref name=kohde17/> Sen alaosa on kiveä ja yläosa puuta.<ref name=srk/> Tapulin [[kirkonkellot|kellot]] on valettu [[Tukholma]]ssa, suurin vuonna 1765 ja kaksi pienintä vuonna 1736.<ref name=kohde17/>
=== Kirkon hautausmaa ===
[[Tiedosto:Espoo sh 2014.JPG|thumb|Espoon kirkon hautausmaan sankarihaudat kesällä 2014]]
Espoon tuomiokirkon ympärillä oleva [[hautausmaa]] on noin yhdentoista hehtaarin laajuinen ja sitä on laajennettu viidesti. Kirkkomaalla on toiminut vuodesta 1976 toimituskappeli.<ref name=kohde18>Saloranta, 2005, kohde 18</ref> Historiallinen hautausmaa on kirkon välittömässä läheisyydessä ja kellotapulin puoleisen oven vieressä on Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkki. Hautausmaalla on oma osasto [[sotaveteraani|sotaveteraaneille]] ja sankarihaudoille.
| |||