Ero sivun ”Espoon tuomiokirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) →Aiheesta muualla: Päivitetty kirkonkellolinkki; kaupunkipolut ovat jo lähteenä samoin seurakunnan sivut, pois; panoraamakuvasivu ei enää toimi; kirjallisuus omaan osioon |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Osionimiä |
||
Rivi 18:
[[Tiedosto:Espoo sh 2014.JPG|thumb|Espoon kirkon hautausmaan sankarihaudat kesällä 2014]]
'''Espoon tuomiokirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelisluterilaisen kirkon]] [[Espoon hiippakunta|Espoon hiippakunnan]] [[tuomiokirkko]] ja kahden seurakunnan eli [[Espoon tuomiokirkkoseurakunta|Espoon tuomiokirkkoseurakunnan]] ja [[Esbo svenska församlingen]]in [[kirkko (rakennus)|kotikirkko]].<ref name=srk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/espoon-tuomiokirkko/historia | Nimeke = Tuomiokirkon historiaa |Julkaisija = Espoon seurakunnat| Viitattu = 27.12.2015 }}</ref> Kirkko sijaitsee [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] [[Pappilanmäki (Espoo)|Pappilanmäen]] Kirkonmäellä [[Espoonjoki|Espoonjoen]] rannalla. Keskiaikaista [[harmaakivikirkko]]a pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena ja eräs kunnan julkaisu määrittää sen olevan ”rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen kohde”.<ref name=kohde17>Saloranta, 2005, kohde 17</ref> Kirkko on pyhitetty [[apostoli]] [[Matteus (evankelista)|Matteukselle]].
Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] päätöksellä 1. tammikuuta 2004 lähtien. Samalla Espoon vanhan kirkon [[kirkkoherra]]sta tuli Espoon [[tuomiorovasti]] ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta.▼
== Historiaa ==
Espoon tuomiokirkko on mahdollisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] vanhin säilynyt rakennus<ref name=kohde17/>, mutta [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]] on todennäköisesti hieman vanhempi.<ref name=hskk>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Unto | Otsikko = Espoo vs Vantaa | Julkaisu = Helsingin Sanomien kuukausiliite | Ajankohta = 2008 | Numero = Syyskuu | Selite = Artikkelissa sanotaan Pyhän Laurin kirkon vanhimpien osien olevan 1450-luvulta | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 27.12.2015 }}</ref> Kirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta.<ref name=hskk/> [[Saarnastuoli]] ja penkit rakennettiin [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen 1500-luvun alussa.<ref name=kohde17/> Kirkossa on ollut [[urut]] 1700-luvun lopusta alkaen.<ref name=kohde17/>
=== Ristikirkoksi ===
Alun perin kirkko rakennettiin kolmilaivaiseksi. Se laajennettiin arkkitehti [[Pehr Granstedt]]in suunnitelmien pohjalta poikkilaivaiseksi [[Ristikirkko|ristikirkoksi]] 1821–1823 käytyään liian ahtaaksi. Professori [[Armas Lindgren]]in suunnittelemat korjaustyöt 1930-luvulla korostivat keskiaikaisia osia ja vanhat, 1700-luvun lopulla peitetyt kalkkikiviseinämaalaukset paljastettiin. Paljastuneet maalaukset kuvaavat maailman historiaa [[luomiskertomus|luomisesta]] lunastukseen ja myös arkielämän asioita, kuten hevoskauppaa ja lehmänlypsyä.
=== Alttaripöydän siirto ===
Kirkon viimeisin korjaus valmistui 1982 professori [[Ola Hansson (arkkitehti)|Ola Hansson]]in suunnitelman mukaan. Näkyvin uudistus oli alttaripöydän sijoittaminen kirkon keskiosaan etupilarien väliin. [[Alttari]]n yläpuolelle kuoriholviin sijoitettiin entiselle paikalleen 1400-luvulta peräisin oleva<ref name=kohde17/> puinen [[krusifiksi]]. [[Alttaritaulu]]na kirkossa on [[ikkuna]], jonka lasitaideteos kuvaa [[Vuorisaarna]]a.
== Kellotapuli ==
Nykyinen [[kellotapuli]] valmistui vuonna 1767. Tapulin [[kirkonkellot|kellot]] on valettu [[Tukholma]]ssa, suurin vuonna 1765 ja kaksi pienintä vuonna 1736.<ref name=kohde17/> Urut ovat [[tuomarila]]laisen [[Veikko Virtanen|Veikko Virtasen]] vuonna 1967 rakentamat. Niissä on 38 [[äänikerta]]a. Kirkossa pidetään paljon [[konsertti|konsertteja]].
== Kirkon hautausmaa ==
▲Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] päätöksellä 1. tammikuuta 2004 lähtien. Samalla Espoon vanhan kirkon [[kirkkoherra]]sta tuli Espoon [[tuomiorovasti]] ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
Espoon tuomiokirkon ympärillä oleva [[hautausmaa]] on noin yhdentoista hehtaarin laajuinen ja sitä on laajennettu viidesti. Kirkkomaalla on toiminut vuodesta 1976 toimituskappeli.<ref name=kohde18>Saloranta, 2005, kohde 18</ref> Historiallinen hautausmaa on kirkon välittömässä läheisyydessä ja kellotapulin puoleisen oven vieressä on Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkki. Hautausmaalla on oma osasto [[sotaveteraani|sotaveteraaneille]] ja sankarihaudoille.
== Seurakuntatalo ==
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo on arkkitehtitoimisto G. & E. Adlercreutzin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1995. Seurakuntatalon [[torni]]n paikalla oli aiemmin [[palokunta|palokunnantalon]] torni ja rakennuksen paikalla oli vuoden [[1941]] [[Maaottelumarssi 1941|maaottelumarssin]] lähtöpaikka.<ref name=kohde21>Saloranta, 2005, kohde 21</ref>
| |||