Ero sivun ”Espoon tuomiokirkko” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Espoo sh 2014.JPG|thumb|Espoon tuomiokirkkokirkon hautausmaan sankarihaudat kesällä 2014]]

'''Espoon tuomiokirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelisluterilaisen kirkon]] [[Espoon hiippakunta|Espoon hiippakunnan]] [[tuomiokirkko]] ja kahden seurakunnan eli [[Espoon tuomiokirkkoseurakunta|Espoon tuomiokirkkoseurakunnan]] ja [[Esbo svenska församlingen]]in [[kirkko (rakennus)|kotikirkko]].<ref name=srk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/espoon-tuomiokirkko/historia | Nimeke = Tuomiokirkon historiaa |Julkaisija = Espoon seurakunnat| Viitattu = 27.12.2015 }}</ref> Kirkko sijaitsee [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] [[Pappilanmäki (Espoo)|Pappilanmäen]] Kirkonmäellä [[Espoonjoki|Espoonjoen]] rannalla. Keskiaikaista [[harmaakivikirkko]]a pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena ja eräs kunnan julkaisu määrittää sen olevan ”rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen kohde”.<ref name="viite"kohde17>[http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16568;16646;38972Saloranta, Espoon kaupunkipolut] -esitesarjan Espoon keskus -version Keskustan polun selosteet2005, joista Espoon tuomiokirkko on kohde 17.</ref>. Kirkko on pyhitetty [[apostoli]] [[Matteus (evankelista)|Matteukselle]].

== Historiaa ==

Espoon tuomiokirkko on mahdollisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] vanhin säilynyt rakennus<ref name="viite" kohde17/>, mutta [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Helsingin pitäjän kirkko]] on todennäköisesti hieman vanhempi.<ref name="kk-liite"hskk>Unto{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen:, Unto | Otsikko = Espoo vs Vantaa. | Julkaisu = Helsingin Sanomien Kuukausiliite,kuukausiliite syyskuu| Ajankohta = 2008. | Numero = Syyskuu | Selite = Artikkelissa sanotaan Pyhän Laurin kirkon vanhimpien osien olevan 1450-luvulta | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 27.12.2015 }}</ref> Kirkon vanhimmat osat ovat [[1480-luku|1480-luvulta]].<ref name="kk-liite" hskk/> [[Saarnastuoli]] ja penkit rakennettiin [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen [[1500-luku|1500-luvun]] alussa.<ref name="viite" kohde17/> Kirkossa on ollut [[urut]] [[1700-luku|1700-luvun]] lopusta alkaen.<ref name="viite" kohde17/> Alun perin kirkko rakennettiin kolmilaivaiseksi. Se laajennettiin arkkitehti [[Pehr Granstedt]]in suunnitelmien pohjalta poikkilaivaiseksi [[Ristikirkko|ristikirkoksi]] [[1821]]&ndash;[[1823]] käytyään liian ahtaaksi. Professori [[Armas Lindgren]]in suunnittelemat korjaustyöt [[1930-luku|1930-luvulla]] korostivat keskiaikaisia osia ja vanhat, 1700-luvun lopulla peitetyt, kalkkikiviseinämaalaukset paljastettiin. Paljastuneet maalaukset kuvaavat maailman historiaa [[luomiskertomus|luomisesta]] lunastukseen ja myös arkielämän asioita, kuten hevoskauppaa ja lehmänlypsyä.

Kirkon viimeisin korjaus valmistui [[1982]] professori [[Ola HanssoninHansson (arkkitehti)|Ola Hansson]]in suunnitelman mukaan. Näkyvin uudistus oli alttaripöydän sijoittaminen kirkon keskiosaan etupilarien väliin. [[Alttari]]n yläpuolelle kuoriholviin sijoitettiin entiselle paikalleen [[1400-luku|1400-luvulta]] peräisin oleva<ref name="viite" kohde17/> puinen [[krusifiksi]]veistos. [[Alttaritaulu]]na kirkossa on [[ikkuna]], jonka lasitaideteos kuvaa [[Vuorisaarna]]a.

Nykyinen [[kellotapuli]] valmistui vuonna [[1767]]. Tapulin [[kirkonkellot|kellot]] on [[valaminen|valettu]] [[Tukholma]]ssa, suurin vuonna [[1765]] ja kaksi pienintä vuonna [[1736]].<ref name="viite" kohde17/> Urut ovat [[tuomarila]]laisen [[Veikko Virtanen|Veikko Virtasen]] vuonna [[1967]] rakentamat. Niissä on 38 [[äänikerta]]a. Kirkossa pidetään paljon [[konsertti|konsertteja]].

Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] päätöksellä [[1. tammikuuta]] [[2004]] lähtien. Samalla Espoon vanhan kirkon [[kirkkoherra]]sta tuli Espoon [[tuomiorovasti]] ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

Espoon tuomiokirkon ympärillä oleva [[hautausmaa]] on noin yhdentoista [[hehtaari]]nhehtaarin laajuinen ja sitä on laajennettu viidesti. Kirkkomaalla on toiminut vuodesta [[1976]] toimituskappeli.<ref name=kohde18>[http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16568;16646;38972Saloranta, Espoon kaupunkipolut] -esitesarjan Espoon keskus -version Keskustan polun selosteet2005, joista Espoon tuomiokirkon hautausmaa on kohde 18.</ref> Historiallinen hautausmaa on kirkon välittömässä läheisyydessä ja kellotapulin puoleisen oven vieressä on Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkki. Hautausmaalla on oma osasto [[sotaveteraani|sotaveteraaneille]] ja sankarihaudoille.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo on arkkitehtitoimisto G. & E. Adlercreutzin suunnittelema, ja se valmistui vuonna [[1995]]. Seurakuntatalon [[torni]]n paikalla oli aiemmin [[palokunta|palokunnantalon]] torni ja rakennuksen paikalla oli vuoden [[1941]] [[Maaottelumarssi 1941|maaottelumarssin]] lähtöpaikka.<ref name=kohde21>[http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16568;16646;38972Saloranta, Espoon kaupunkipolut] -esitesarjan Espoon keskus -version Keskustan polun selosteet2005, joista Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo on kohde 21.</ref>

* [[Urkuyö ja aaria]], konserttitapahtuma Espoon tuomiokirkossa