Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä

Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta [[Videopelivuosi 1979|1979]], jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli ''[[Chesmac]]''.<ref name="tyy">{{Lehtiviite | Tekijä = Hemmilä, Ilkka | Otsikko =Myyräjahtia ja avaruusräiskintää | Julkaisu =Turun ylioppilaslehti | Ajankohta = | Vuosikerta =84. | Numero =9/2014 | Sivut =24–25 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TYY | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.4.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Harrastustoiminta ja pelien tekeminen alkoi käytännössä 1980-luvun alussa, kun Commodore [[VIC-20]], [[Commodore 64]] ja [[Amiga]] saapuivat markkinoille. Alkuvuosina pelinkehitys oli puhtaasti harrastustoimintaa, ja yleensä pelit olivat yhden henkilön kehittämiä koodikokeilujen sivutuotteita. Monella pelikehittäjällä olikin taustaa [[demoskene]]stä, jossa luotiin lyhyitä, ei-pelattavia koodaustaitoa esitteleviä demoja. Suomen pelikehitystoiminnalle tärkeä tapahtuma on ollut vuodesta 1992 asti järjestetty [[Assembly (tapahtuma)|Assembly]], johon suomalaiset pelikehittäjät ja demoskenen harrastajat ovat kokoontuneet. YritysmuotoinenEnsimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986 ja yritysmuotoinen pelinkehitys alkoi 1990-luvun alussa, kun [[Stavros Fasoulas]] ja [[Ilari Kuittinen]] perustivat [[Terramarque]]n; myöhemmin [[Bloodhouse]] ja Terramarque fuusioituivat muodostaen [[Housemarque]]n.<ref name="tyy"/>

Ensimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986, mutta ensimmäiset yritykset perustettiin vasta 1990-luvulla. 1990–2000-luvun vaihteen [[IT-kupla]]n aikana perustettiin paljon mobiilipelitaloja. Kuplan puhjettua [[Nokia (yritys)|Nokia]] ylläpiti suomalaista pelialaa [[N-Gage]]-pelilaitteellaan, joka julkaistiin 2003. [[Digitaalinen lataus|Digitaalinen jakelu]] muodostui 2000-luvun lopulla suomalaisen pelialan kasvun pohjaksi, mistä esimerkkinä on vuonna 2009 julkaistun ''[[Angry Birds]]in'' ja siitä kasvaneen brändin menestys. [[Startup-yritys|Startup-yrityksiä]] alettiin perustaa toden teolla vuonna 2011, kun kehittämisestä ja julkaisusta oli tullut pienemmillekin toimijoille helpompaa. Vuosina 2011–2014 perustettiin yhteensä 179 uutta pelitaloa; helmikuussa 2015 69 prosenttia Suomen pelitaloista oli alle viisi vuotta vanhoja. Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia tulee Supercellin myynnistä japanilaisille [[Gungho]]lle ja [[Softbank]]ille vuonna 2013. 2010-luvulla ilmaiseksi pelattavat pelit ovat muodostuneet tärkeäksi tulonlähteeksi; tästä esimerkkinä Supercellin ''[[Clash of Clans]]'' ja ''[[Hay Day]]''. Ominaista pelialalle ovat myös ”toisen kierroksen start-upit”, joita perustavat pelialan kokeneet toimijat.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>

Pääomia sijoitettiin Suomen peliteollisuuteen aluksi erityisesti 2000-luvun vaihteen IT-kuplan aikana. Seuraava sijoitusaalto keskittyi mobiilipelitalojen ostoon 2000-luvun puolivälissä. Sijoitukset alkoivat kasvaa merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla 2011–2014 [[Tekes|Innovaatiorahoituskeskus Tekes]] rahoitti 30 miljoonalla eurolla yli 50 pelitaloa eli 20 prosenttia kaikista yrityksistä. Ainoastaan 17 yritystä sai yli 0,5 miljoonaa euroa pääomarahoitusta ajanjaksolla; näistä 12 oli mobiilipelistudioita. Vuonna 2014 pelialaan sijoitettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa.<ref>Neogames 2015, 30–31</ref> Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia tulee Supercellin myynnistä japanilaisille [[Gungho]]lle ja [[Softbank]]ille vuonna 2013.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>