Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
p luodaan uusi johdanto -siirretään vanha johdonto osaksi leipätekstiä +neogamesin ekaan mainintaan luonnehdinta artikkelin loppupuolelta |
||
Rivi 2:
'''Suomen videopeliala''' muodostuu noin 260 [[pelitalo]]sta, jotka kehittävät pelejä erityisesti mobiililaitteille, kuten [[Matkapuhelin|matkapuhelimille]] ja [[Tabletti|tableteille]]. Peleihin liittyvää koulutusta on tarjolla yli 20 oppilaitoksessa. Pelialaa tukevia organisaatioita ovat [[IGDA Finland]], [[Neogames]] ja Suomen Pelinkehittäjät ry.<ref name="n45">Neogames 2015, 4–5</ref>
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac'']].
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac'']]. Ensimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986, mutta ensimmäiset yritykset perustettiin vasta 1990-luvulla. 1990–2000-luvun vaihteen [[IT-kupla]]n aikana perustettiin paljon mobiilipelitaloja. Kuplan puhjettua [[Nokia (yritys)|Nokia]] ylläpiti suomalaista pelialaa [[N-Gage]]-pelilaitteellaan, joka julkaistiin 2003. [[Digitaalinen lataus|Digitaalinen jakelu]] muodostui 2000-luvun lopulla suomalaisen pelialan kasvun pohjaksi, mistä esimerkkinä on vuonna 2009 julkaistun ''[[Angry Birds]]in'' ja siitä kasvaneen brändin menestys. [[Startup-yritys|Startup-yrityksiä]] alettiin perustaa toden teolla vuonna 2011, kun kehittämisestä ja julkaisusta oli tullut pienemmillekin toimijoille helpompaa. Vuosina 2011–2014 perustettiin yhteensä 179 uutta pelitaloa; helmikuussa 2015 69 prosenttia Suomen pelitaloista oli alle viisi vuotta vanhoja. Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia tulee Supercellin myynnistä japanilaisille [[Gungho]]lle ja [[Softbank]]ille vuonna 2013. 2010-luvulla ilmaiseksi pelattavat pelit ovat muodostuneet tärkeäksi tulonlähteeksi; tästä esimerkkinä Supercellin ''[[Clash of Clans]]'' ja ''[[Hay Day]]''. Ominaista pelialalle ovat myös ”toisen kierroksen start-upit”, joita perustavat pelialan kokeneet toimijat.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>▼
Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia. Vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa<ref name="n45"/>.▼
==Historia==
Rivi 10 ⟶ 8:
[[File:Nokia N-Gage.jpg|thumb|Nokian N-Gage piti pelialaa yllä IT-kuplan puhkeamisen jälkeen 2000-luvun alussa.]]
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta [[Videopelivuosi 1979|1979]], jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli ''[[Chesmac]]''.<ref name="tyy">{{Lehtiviite | Tekijä = Hemmilä, Ilkka | Otsikko =Myyräjahtia ja avaruusräiskintää | Julkaisu =Turun ylioppilaslehti | Ajankohta = | Vuosikerta =84. | Numero =9/2014 | Sivut =24–25 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TYY | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.4.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Harrastustoiminta ja pelien tekeminen alkoi käytännössä 1980-luvun alussa, kun Commodore [[VIC-20]], [[Commodore 64]] ja [[Amiga]] saapuivat markkinoille. Alkuvuosina pelinkehitys oli puhtaasti harrastustoimintaa, ja yleensä pelit olivat yhden henkilön kehittämiä koodikokeilujen sivutuotteita. Monella pelikehittäjällä olikin taustaa [[demoskene]]stä, jossa luotiin lyhyitä, ei-pelattavia koodaustaitoa esitteleviä demoja. Suomen pelikehitystoiminnalle tärkeä tapahtuma on ollut vuodesta 1992 asti järjestetty [[Assembly (tapahtuma)|Assembly]], johon suomalaiset pelikehittäjät ja demoskenen harrastajat ovat kokoontuneet. Yritysmuotoinen pelinkehitys alkoi 1990-luvun alussa, kun [[Stavros Fasoulas]] ja [[Ilari Kuittinen]] perustivat [[Terramarque]]n; myöhemmin [[Bloodhouse]] ja Terramarque fuusioituivat muodostaen [[Housemarque]]n.<ref name="tyy"/>
▲
▲Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia. Vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa<ref name="n45"/>.
Tunnetuimpia ja tärkeimpiä suomalaisia videopelejä ovat [[Remedy Entertainment]]in kehittämä ''[[Max Payne]]'', [[Bugbear Entertainment]]in kehittämä ''[[Rally Trophy]]'', Bloodhousen kehittämä ''[[Stardust (videopeli)|Stardust]]'' ja [[Rovio Entertainment]]in kehittämä ''[[Angry Birds]]''. [[Nokia]]n kehittämällä [[N-Gage]]-pelilaitteella on myös tärkeä rooli mobiilipelihistorian alkuvaiheissa.<ref name="tyy"/>
Rivi 15 ⟶ 17:
==Tilastoja ==
=== Pelit ja peliyritykset ===
Pelialan liiketoiminta painottuu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]], sillä 38 % yrityksistä sijaitsee [[Helsinki|Helsingissä]], [[Espoo|Espoossa]] tai [[Vantaa|Vantaalla]]; Helsingissä sijaitsee 28 % yrityksistä. Pääkaupunkiseudun merkitys on kuitenkin pienentynyt vuosina 2009–2014, sillä vuonna 2009 Helsingin prosenttiosuus yrityksistä oli 64 %. Muut, pääosin EU-rahoitteiset aluekeskukset sijaitsevat [[Turku|Turussa]], [[Tampere]]ella, [[Oulu]]ssa, [[Kajaani]]ssa, [[Joensuu]]ssa, [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] ja [[Kouvola]]ssa. Suomalaisen pelialan keskus Neogamesin mukaan syy pelikehityksen hajaantumiselle tasaisemmin ympäri Suomea johtuu digitaalisen jakelun mahdollistamasta matalammasta aloituskynnyksestä ja siitä, että alan koulutusta on tarjolla enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun yritykset kuitenkin työllistävät ja tekevät tulosta huomattavasti muita enemmän.<ref>Neogames 2015, 18</ref>
Neogamesin kyselyssä 94 yritystä 110:stä kertoi kehittävänsä pelejä ainakin yhdelle mobiilialustalle. Suosituin mobiilialusta on [[iOS]], mutta [[Android]] on lähes yhtä suosittu. Myös isommat ja perinteisemmät pelitalot, kuten Remedy, ovat alkaneet kehittää pelejä mobiilialustoille. Mobiilikehitys on muuttunut kuitenkin hankalammaksi kovan kilpailun takia, minkä vuoksi moni pienempi yritys on harkinnut siirtymistä kehittämään pelejä PC:lle.<ref>Neogames 2015, 21–22</ref> Vuonna 2014 Suomen ohjelmistoalan liikevaihto kasvoi 21 %. Pelialan osuus kasvusta oli kaksi kolmasosaa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ohjelmistoala jatkaa kasvuaan – teknologinen murros antaa mahdollisuuden pienille ja ketterille|osoite = http://www.hs.fi/talous/a1435205081865|viitattu = 23.12.2015}}</ref>
| |||