Wikipedia

Ero sivun ”Abukirin taistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähteetön mallineen tarkennus pois tarpeettomana
poistettu lähteetöntä sisältöä
Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{Taistelu
| nimi = Abukirin taistelu
Rivi 10 ⟶ 9:
| aluemuutokset =
| lopputulos = Brittiläisten voitto
| taistelija1 = [[{{Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]}}
| taistelija2 = [[{{Ranska]]}}
| komentaja1 = [[Horatio Nelson]]
| komentaja2 = [[François-Paul Brueys D'Aigalliers]]
| vahvuus1 =
| vahvuus1 = 14 [[Linjalaiva (sodankäynti)|linjalaiva]]a, joilla yhteensä 1012 tykkiä ja 8068 miestä
| vahvuus2 =
| vahvuus2 = 13 linjalaivaa ja 4 [[fregatti]]a, joilla 1190 tykkiä ja noin 7850 miestä
| tappiot1 = 218 kaatunutta, 678 haavoittunutta
| tappiot2 =
| tappiot2 = 3 poltettua alusta, 9 vallattua alusta, 1 upotettu fregatti, 1 451 kaatunutta, 1479 haavoittunutta, 3 000 vangittua
| huomautus =
}}
 
'''Abukirin taistelu''' ({{k-en|Battle of the Nile}}) oli [[Ranskan vallankumoussodat|Ranskan vallankumoussotiin]] liittyvä meritaistelu, joka käytiin [[Niili]]n suulla sijaitsevalla [[Abukir]]inlahdella [[1. elokuuta]] [[1798]]. Taistelussa kontra-amiraali Sir [[Horatio Nelson]]in johtama [[Brittiläinen Välimeren laivasto|brittiläinen Välimeren laivasto]] tuhosi amiraali François-Paul Brueys D'Aigalliers johtaman [[Ranskan merivoimat|ranskalaisen laivasto-osaston]], joka suojasi [[Toulon]]ista Egyptiin kuljetusaluksilla siirtyviä [[Napoleon]]in johtamia maihinnousujoukkoja.
 
Ranskan laivasto suojasi [[Toulon]]ista Egyptiin kuljetusaluksilla siirtyviä [[Napoleon]]in johtamia maihinnousujoukkoja. Nelsonin johtama Välimeren laivasto oli etsinyt maihinnousuosastoa tuhotakseen sen merellä. Maihinnousulaivaston onnistui kuitenkin välttää Nelsonin laivasto ja se nousi maihin Abukirin lahdella noin 30 km itään [[Aleksandria]]sta. Maihinnousuosastoon kuuluneet sotalaivat valmistautuivat suojaamaan rantaa. Ranskalaiset linjalaivat ankkuroitiin ja järjestettiin noin 2,5 kilometrin pituiseksi rannan suuntaiseksi taistelulinjaksi siten, että rantamatalikko jäi paapuurin puolelle. Jokainen alus oli kytketty edessä ja takana olevaan naapuriinsa touvein. Täten laivat saattoivat puolustaa maihinnousurantaa kaikilla tyyrpuurin puoleisilla tykeillään. Brueys oli kuitenkin tehnyt sen kohtalokkaan virheen, että hän oli jättänyt linjansa kärkialuksen ja rantamatalikon väliin niin paljon tilaa, että se salli brittien liikehtiä hänen alustensa ja rannan väliin.
 
Välimeren laivasto saapuu 1. elokuuta Aleksandriaan, jolloin se saa tiedon ranskalaisten maihinnoususta ja lahdella ankkurissa olevasta laivasto-osastosta. Nelson päättää hyökätä heti, vaikka aurinko laskisi jo muutaman tunnin päästä.
 
== Hyökkäys ==
Kapteeni Foleyn ''HMS Goliath'' johti ''HMS Orionin, HMS Theseusin, HMS Audaciousin'' ja ''HMS Zealousin'' pohjoisluoteisen tuulen auttamana ranskalaisten linjan kärjessä olleen ''Guerrierin'' editse rannan ja vihollisen väliin. Ohittaessaan ''Guerrierin'' keulan ''HMS Goliath'' ampui paapuurin puoleisella patterillaan kaksoisladatun täyslaidallisen, joka pyyhki tuhoisin seurauksin pitkin ''Guerrierin'' kansia keulasta perään. Lähimpänä rantaa purjehtinut ''HMS Orion'' joutui ranskalaisen 36-tykkisen fregatti ''Sérieusen'' tuleen''.'' Tämä epätasainen koitos päättyi kuitenkin nopeasti ''HMS Orionin'' täyslaidallisiin, jotka lopettivat ''Sérieusen'' taistelut ainiaaksi. Fregatin pirstoutunut hylky lähti tuuliajolle ja upposi. Seuraavien kahden tunnin aikana ensimmäiset viisi ranskalaisalusta olivat brittien yhteislaukausten ulottuvissa sekä rannan että meren puolelta.
 
Ranskalaisten keskustassa ollut 120-tykkinen amiraali Brueysin lippulaiva ''L'Orient'' kohdisti tulensa kapteeni Darbyn ''HMS Bellerophoniin'', joka menetti mastonsa ja lähes tuhoutui. Aluksella kaatui tai haavoittui lähes 200 miestä. ''HMS Majestic'' sai tulesta myös osansa ja sen päällikkö Westcott kaatui. Amiraali Brueys sai tykinkuulan täysosuman keskivartaloonsa ja kuoli hetkeä myöhemmin, noin kello 21. Myös L'Orientin päällikkö haavoittui ja hänen 12-vuotias poikansa menetti toisen jalkansa tykinkuulan viemänä. Noin kello 21 ''L'Orientin'' nähtiin palavan, minkä jälkeen liekit saavuttivat aluksen ruutivaraston ja se räjähti kappaleiksi kello 22.00.
 
[[Kuva:Map Battle of the Nile 1798-en.png|thumb|left|300px|Kartta Abukirin taisteluun osallistuneista aluksista ja niiden liikkeistä. Brittiläiset alukset ovat punaisia ja ranskalaiset sinisiä.]]
Lippulaivan tuhoutuminen oli lopullinen käännepiste taistelussa, mutta tulitus jatkui seuraavaan aamuun asti. Erityisesti 80-tykkinen ''Tonnant'' taisteli raivokkaasti. Alus itse oli menettänyt kaikki kolme mastoaan ja sen päällikkö Aristide Aubert Du Petit Thouars kolme raajaa; vain yksi käsi oli enää kiinni ruumiissa. Tästä huolimatta Du Petit Thouars piti laivansa komennossaan ja antoi käskyjä ja ohjeita viljatynnyrissä istuen, mutta kuoli seuraavana aamuna. ''Tonnant'' pääsi irtautumaan taistelusta ja se ajelehti ranskalaisen linjan peräosan tuntumaan.
 
== Lopputulos ==
Ranskalainen laivasto-osasto tuhoutui lähes täydellisesti; se menetti seitsemästätoista aluksestaan kolmetoista, joista yhdeksän jäi vihollisen sotasaaliiksi. Ainoastaan kontra-amiraali Villeneuven komennossa olleet 80-tykkinen ''Guillaume Tell'' ja 74-tykkinen ''Généreux'' sekä kaksi fregattia pääsivät pakenemaan. Arviot ranskalaisten miehistötappioista vaihtelevat 2 000 ja 5 000 välillä, mihin lukuun kuuluvat sekä kaatuneet, haavoittuneet että vangiksi jääneet.
 
Vaikka kaikki taistelukosketuksen saaneet brittialukset kärsivät vaurioita, he eivät menettäneet yhtään alusta kokonaan. Tästä huolimatta ainakin kuusi laivaa vaurioitui pahoin ja yksi ajoi karille. Miehistötappiot olivat yhteensä 896 miestä, joista 218 oli kaatuneita ja 678 haavoittuneita. Pahimmin kärsivät 74-tykkiset HMS Bellerophon ja HMS Majestic, joista ensimmäinen menetti 197 miestä kaatuneina ja haavoittuneina sekä kaikki kolme mastoaan. Majesticilla vastaavat luvut olivat 193 miestä ja kaksi mastoa.
 
Nelsonin voitto teki Kuninkaallisesta laivastosta Välimeren herran ja jätti Napoleonin joukot ilman kotimaan tukea. Samalla tuhoutui Napoleonin haave vallata Intia. Napoleonin poliittinen asema koki myös vakavan iskun, kun hän koki ensimmäisen tappionsa ja osoittautui siten voitettavaksi eikä voitosta voittoon kulkevaksi neroksi.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Abukirin_taistelu”