Ero sivun ”Musiikki-Fazer” versioiden välillä

'''Musiikki-Fazer''' on historiassaan Suomen merkittävin musiikkialan yritys mm. [[Fazerin musiikkikauppa]]. Yritys laajensi musiikkikustannusalalta äänilevyalalle jo vuonna 1910 ja tunnetaan sittemmin ''Musiikki-Fazerina''.<ref name="Fazer">{{Verkkoviite | Nimeke = Fazer | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer.pdf | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =15.11.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Yrityshaku | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/fazer+musik+ab/01962201 | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Kauppalehti | Viitattu =19.11.2015 }}</ref>

[[Konrad Georg Fazer]] (1864−1940) osti yhdessä [[Robert Emil Westerlund]]in (1859−1922) kanssa vuonna [[1897]] musiikkikaupan, joka oli perustettu [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Helsingin Aleksanterin­kadulle]] vuonna [[1884]]. Yritys aloitti [[Fredrik Pacius|Fredrik Paciuksen]] ja [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] tuotannon kustantamisen. Fazerin poika [[Georg Fazer]] (1889−1935) muutti liikkeen nimeksi vuonna [[1919]] Oy [[Fazerin musiikkikauppa]]. Fazerin nuotinkustannus tunnetaan yhä Fazerina oikeudenhaltijana. Liike oli aloittanut äänilevyjen vähittäismyynnin Suomessa jo vuonna 1910 ja sillä oli useampi haaraliike Suomessa.<ref name="Gramofonikuume">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nrgm.fi/artikkelit/suomi-iskelman-ensitahdit-osa-1-gramofonikuume/| Nimeke =Suomi-iskelmän ensitahdit, Osa 1: Gramofonikuume| Tekijä = Pyry Waltari| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomi-iskelmän ensitahdit| Ajankohta = 28.04.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = NRGM| Viitattu = 15.11.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke name= "Fazer" | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer.pdf> | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =15.11.2015 }}</ref> Fazerin ensimmäinen äänilevytähti oli [[J. Alfred Tanner]]. Fazer ja [[Deutsche Grammophon|Gramophone]] hallitsivatkin ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomen pieniä markkinoita.

Vuonna 1925 Fazer saattoi sodan jälkeen lähettää taiteilijoita levyttämään ulkomaille. Yhteistyö jatkui Gramophonen kanssa nyt levymerkillä [[His Master’s Voice]]. Läpimurron tekivät [[Suomi Jazz Orkesteri]]n hitit ''Puuseppä'' ja ''Asfalttikukka'', jolla lauloi [[Ture Ara]] salanimellä Topi Aaltonen. Yhtyeen kolmantena haitaristina toimi [[Vili Vesterinen]]. [[Hannes Konno]]n myöhempi suuruus oli myös valssi ''Ruusuja hopeamaljassa''. Vuoden 1929 kolmas hitti oli [[Ture Ara]]n ''[[Emma]]''-valssi eli ''Surkea rakkaustarina''. Levyä myytiin yli 30 000 kpl ja pian siitä äänitettiin Suomessa ja Yhdysvalloissa kaikkiaan kahdeksan uutta versiota. Tullimaksujen pudottua vuonna 1928 huippuvuonna 1929 myytiin Suomessa yli miljoona äänilevyä. Samaan päästiin Suomessa seuraavan kerran vasta 1970-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name=http://www.nrgm.fi/artikkelit/suomi-iskelman-ensitahdit-osa-1-gramofonikuume/| Nimeke =Suomi-iskelmän ensitahdit, Osa 1: "Gramofonikuume|" Tekijä = Pyry Waltari| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomi-iskelmän ensitahdit| Ajankohta = 28.04.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = NRGM| Viitattu = 15.11.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Nimeke name= "Fazer" | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer.pdf | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =15.11.2015 }}</ref>

Vuonna 1942 saksalaiset teknikot puolestaan tulivat Helsinkiin ja äänityksiin pääsi mm. lauluyhtye [[Harmony Sisters]]. Kristall ja [[Imperial (levymerkki)|Imperial]] -levymerkeillä ilmestyi silloin noin sata levyä. Näihin kuuluivat ensimmäiset ikivihreät esimerkiksi [[George de Godzinsky]]lta (Sulle salaisuuden kertoa mä voisin), [[Pentti Viherluoto|Pentti Viherluodolta]] ja [[Toivo Kärki|Toivo Kärjeltä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-3-swingin-kaikua/| Nimeke =Suomi-iskelmän ensitahdit, Osa 3: Swingin kaikua| Tekijä = Pyry Waltari| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomi-iskelmän ensitahdit| Ajankohta = 28.04.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = NRGM| Viitattu = 15.11.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke name= "Fazer" | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer.pdf> | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =15.11.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pomus.net/kehityslinjat/1939-1945| Nimeke =Sotavuosien 1939-45 viihdytystoiminta loi uskoa valoisampaan huomiseen| Tekijä = Maarit Niiniluoto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Pomus| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Kevyen Musiikin Museon kannatusyhdistys ry| Viitattu = 15.11.2015}}</ref>

Finnlevyn pitkäaikainen kotimaisen tuotannon päällikkö oli jo Fazerilta tuttu [[Toivo Kärki]]. Vuosina 1970–1977 Kärjen päätoimisina yhteistyökumppaneina toimivat [[Vexi Salmi]] ja [[Juha Vainio]]. Vuonna 1974 Musiikki Fazer osti Finnlevyn kokonaan toiminimekseen. Vuodesta 1994 alkaen [[Finnlevy]] on [[Warner Music Finland]]in aputoiminimi.<ref>[https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=24576&tarkiste=A8EBE215A0CB1BB456933AAF6D70C29592C056C8 Yritystietojärjestelmä]</ref> Finnlevy jatkoi itsenäisenä levy-yhtiönä tuotantoa kuitenkin vielä toukokuuhun 1998 asti.<ref name="Fazer Finnlevy">{{Verkkoviite | Nimeke = Fazer Finnlevy | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer_finnlevy.pdf | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =17.11.2015 }}</ref>

Vuonna [[1953]] perustetun [[Scandia-Musiikki]]-levy-yhtiön osti Musiikki Fazer vuonna [[1972]]. Scandian perustajat olivat [[Paavo Einiö]], [[Herbert Katz]] ja [[Johan Vikstedt]], joista Vikstedt kuitenkin myi pian osuutensa [[Harry Orvomaa]]lle. Scandian alkuperäisenä toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen ulkomaisen [[jazz]]in tuonti Suomeen, mutta odotettua heikomman menestyksen vuoksi Harry Orvomaa siirsi toiminnan painopisteen iskelmämusiikkiin. Yhtiö oli 1950- ja 1960-luvuilla merkittävä tekijä suomalaisen kevyen musiikin alalla, mikä oli paljolti sanoittaja [[Sauvo Puhtila]]n, sovittaja ja levytyskapellimestari [[Jaakko Salo]]n ja äänittäjä [[Aarre Elo]]n ansiota. Levytykset tehtiin Helsingin [[Kulttuuritalo]]on rakennetussa studiossa. Scandialle levyttäneitä artisteja olivat mm. [[Teuvo Valo]], [[Annikki Tähti]], [[Brita Koivunen]], [[Laila Kinnunen]], [[Vieno Kekkonen]], [[Olavi Virta]], [[Pauli Räsänen]], [[Eino Grön]], [[Reijo Taipale]], [[Danny]] (Ilkka Lipsanen), [[Tapani Kansa]], [[Kirka Babitzin]] ja [[Arto Sotavalta]], harmonikkataiteilija [[Lasse Pihlajamaa]] sekä yhtyeistä [[Kullervo Linna]]n [[Humppa-Veikot]] ja [[Four Cats]]. <ref> Lasse Erola: ''Olavi Virta ja hänen maailmansa'', s. 148. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. </ref> Scandia jatkoi yhtiönä kuitenkin vielä 1970-luvun lopulle ja Fazerin alaisena levymerkkinä vielä tämänkin jälkeen. Vuonna [[1964]] perustetun [[Finndisc]]-levy-yhtiön oli ostanut Scandia vuonna [[1971]]. Finndiscille perustettiin levymerkit [[Delta (levymerkki)|Delta]] ja [[Rondo (levymerkki)|Rondo]]. 1982 synnytetty Finnscandia Musiikkiosakeyhtiö oli rekisteröity vuoteen 2010 asti.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke name= "Fazer Finnlevy" | Osoite = http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer_finnlevy.pdf | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Warner Music Finland | Viitattu =15.11.2015 }}</ref>