Ero sivun ”Frei Otto” versioiden välillä

Otto perusti 1958 yksityisen [[Institute for Development of Lightweight Construction]] -instuutin, joka keskittyi keveisiin rakenteisiin. Hän julkaisi 1962 ensimmäisen osan pääteoksestaan ''Tensile Structures: Design, Structure and Calculation of Buildings of Cables, Nets and Membranes'',. toinenToinen osa ilmestyi vuonna 1966. Ottosta tuli 1964 [[Stuttgartin yliopisto]]on perustetun kevyiden rakenteiden instituutin johtaja.<ref name="pritzker"/>

Olympia Baugesellschaft antoi 1968 Otton instituutille tehtäväksi kehittää Münchenin [[Kesäolympialaiset 1972|vuoden 1972 olympialaisten]] [[Münchenin olympiastadion|olympiastadionin]] katon.<ref name="pritzker"/> Otto ja [[Günter Behnisch]] suunnittelivat ilmavan telttakaton, joka suojaa säältä mutta joka on myös mahdollisimman läpinäkyvä. Monimutkainen kattokonstruktio rakennettiin yhteen liitetyistä pleksilasilevyistä[[pleksilasi]]levyistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tietz, Jürgen| Nimeke = Modernin arkkitehtuurin historia| Suomentaja = Eskelinen, Heikki; Kilpeläinen, Tapani| Vuosi = 2008| Sivu = 81| Julkaisupaikka = Königswinter| Julkaisija = Ullmann| Tunniste = ISBN 978-3-8331-4736-4}}</ref>

Otto työskenteli vuodet 1975–1980 Rolf Gutbrodin ja [[Ted Happold]]in kanssa [[Saudi-Arabia]]ssa, mihinjonne he suunnittelivat [[Kuningas Abdulazizin yliopisto]]n telttamaisen liikuntahallin.<ref name="pritzker"/> Otton suunnitelema on myös [[Münchenin eläintarha]]n ultrakevyt lintuhuone.<ref name="guardian"/>

Otto kirjoitti koko uransa ajan. Hänen kirjansa ''Biology and Building'' julkaistiin 1972,. ja tämänTämän jälkeen hän kirjoitti muun muassa bambun, äyriäisten ja saippuakuplien rakenteista. Stuttgartin yliopiston professorina hän oli vuoteen 1991, jolloin hänet nimettiin emeritusprofessoriksi.<ref name="guardian"/> Otto työskenteli 2000-luvulle saakka, ja vuoden 2000 [[Hannoverin maailmannäyttely]]ä varten hän suunniteli [[Shigeru Ban]]in kanssa Japanin paviljongin, jonka katto oli tehty paperista.<ref name="nyt">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2015/03/11/arts/design/frei-otto-architect-who-found-inspiration-in-a-post-war-shortage-dies-at-89.html?_r=0| Nimeke = Frei Otto, Architect, Dies at 89; the Soap Bubble Was an Inspiration| Tekijä = Bernstein, Fred A.| Ajankohta = 10.3.20105| Julkaisija = The New York Times Company| Viitattu = 11.5.2015| Kieli = {{en}}}}</ref>