Ero sivun ”Yleissivistys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty lähde. Kansansivistystyön poiittiset päämäärät eivät ymmrtääkseni ole mielipidekysymys vaan tosiasia. |
Sitaattikuvitus |
||
Rivi 10:
Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, [[historia]] ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa [[matematiikka|matematiikan]] ja [[luonnontiede|luonnontieteiden]] kustannuksella. Reaalilyseot pyrkivät muuttamaan sivistysihannetta tuomalla paremmin esille nykykielet ja luonnontieteet, mutta vielä [[peruskoulu]]järjestelmänkin yleissivistysideaalilla on humanististen taitojen korostukseen liittyviä piirteitä. Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Humboldtilaisen ihanteen mukaan sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa samalla ovet [[kansalaisvaikuttaminen|kansalaisvaikuttamiseen]].<ref>Kankaanpää, Jenni (2013) [http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5531-2 Kohti yritysmäistä hyöty-yliopistoa. Valtiovallan tahto Suomessa vuosina 1985–2006 ja kokemukset kolmessa yliopistossa]. Turun Yliopisto. Turku. S. 23. Viitattu 20.12.2015</ref>
{{Sitaatti2|left|Sivistys on se, mitä jää jäljelle, kun olemme unohtaneet kaiken oppimamme.|Eino Kaila<ref>Aalto, Hanna-Kaisa; Ahokas, Ira; Kuosa, Tuomo (2008) [https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2008-1.pdf YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN
TYÖELÄMÄSSÄ 2030 - MENESTYKSEN EVÄÄT TULEVAISUUDESSA: Hankkeen loppuraportti]. Turun yliopisto. TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TUTU-JULKAISUJA 1/2008. S. 8. Viitattu 20.12.2015</ref>}}
Koska yleissivistys saavutettiin [[1800-luku|1800-luvun]] näkemyksen mukaan [[oppikoulu]]issa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. [[Kansansivistystyö]]llä, jota edustivat muun muassa yleiset [[kirjasto]]t sekä [[kansanopisto|kansan]]- ja [[Kansalais- ja työväenopistot|työväenopistot]], pyrittiin kuitenkin tarjoamaan myös alempiin luokkiin kuuluneille tilaisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Koska yleissivistysideaalin mukaan sivistynyt ihminen oli myös poliittisesti tietoinen yksilö, kansansivistystyöllä oli myös poliittisia päämääriä.<ref>Seppänen, Anna (2000) [https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67060/951-44-4979-7.pdf. Populaarikulttuuri sosiaalistumisväylänä: Tampereen työväestön julkiset huvit 1860-luvulta vuoteen 1917]. Luku 4. Tampereen yliopisto. Tampere. Viitattu 20.12.2015</ref><ref>Tainio, Jukka (2001) [http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/osallistuminen_ja_vaikuttaminen/kansalaisten_vaikuttaminen_ja_kansalaisjarjestot_seka_vapaa_sivistystyo Kansalaisten vaikuttaminen ja kansalaisjärjestöt sekä vapaa sivistystyö: Vapaan sivistystyön strategioista kansalaistoiminnassa, paikallisesti ja globaalistikin]. Kansalaisfoorumi. Vantaa. Viitattu 20.12.2015.</ref>
== Katso myös ==
| |||