Ero sivun ”Carl Johan Adlercreutz” versioiden välillä

'''Carl Johan Adlercreutz''' (suomeksi joskus '''Kaarle Juhana''') ([[27. huhtikuuta]] [[1757]] [[Pernaja]] – [[21. elokuuta]] [[1815]] [[Tukholma]]) oli Suomessa syntynyt Ruotsin armeijan kenraali, joka muistetaan parhaiten [[Suomen sota|Suomen sodassa]] voittamistaan taisteluista. Hän kuului [[Adlercreutz]]in aatelissukuun ja kasvoi Porvoossa.<ref name="SSH s.69"/>

Adlercreutzin ansioksi on laskettu se, että armeija ryhtyi tekemään vastarintaa [[Siikajoen taistelu|Siikajoella]] ja [[Revonlahden taistelu|Revonlahdella]] ja saavutti voitot [[Lapuan taistelu|Lapuan]] ja [[Alavuden taistelu|Alavuden]] taisteluissa.<ref Hänenname="SSH sankarimainettaan on luonut [[Js.69"> L.Suomen Runeberg]]insodan ''[[Vänrikkihistoria Stoolin1808 tarinat|Vänrikki- Stoolin1809, tarinoiden]]'' toiseen osaan sisältyvä runo "Adlercreutz"s.69.</ref> Adlercreutz kuitenkin jätti armeijan [[Olkijoen aselepo|Olkijoen sopimuksen]] jälkeen ja siirtyi Ruotsiin.

Sodan aikana Adlercreutz osallistui henkilökohtaisesti [[Ruotsin vallankaappaus 1809|vallankaappaukseen]], jossa hän vangitsi kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in Tukholmassa 13. maaliskuuta 1809. Palkkioksi hän sai kenraaliadjutantin arvon ja käytännössä koko armeijan johdon.<ref name="SSH s.69"/> Adlercreutz johtitoimi Ruotsin armeijaaarmeijan taisteluissaesikuntapäällikkönätaisteluissa [[Napoleon]]ia vastaan vuosina [[1813]] - [[1814]]. <ref name="SSH s.69"/>

Adlercreutz korotettiin Ruotsissa 1808 [[vapaaherra]]ksi ja 1814 [[kreivi]]ksi.<ref name="SSH s.69"/> Hän avioitui 1792 vapaaherratar Henrietta Amalia [[Stackelberg]]in (1771-1796) kanssa. Tämä oli kenraaliluutnantti Bernt Fredrik Johan [[Stackelberg]]in tytär. Toisen kerran hän oli naimisissa vuodesta 1798. Vaimo oli vuorineuvoksen tytär Margareta von Engeström.