Ero sivun ”Seldžukit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
laajennus lähteen muk |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Seljuk Empire locator map.svg|thumb|300px|Kartta seldžukien hallitsemasta alueesta
'''Seldžukit''' olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana [[Anatolia|Vähään-Aasiaan]] 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.
==Valtakunnan synty==
1200-luvulla seldžukkien suurvaltakunnasta oli jäljellä enää Rūmin sulttaanikunta Vähässä-Aasiassa, kunnes vuonna 1240 [[mongolit]] valtasivat Erzurumin ja 1242 löivät Kay Khosraun II:n johtaman seldžukkien armeijan Kuzadagissa. Mongolien jäljiltä Vähä-Aasia jakautui pieniin emiraatteihin, jotka puolestaan valloittivat Pohjois-Fryygian [[Osman I]]. Osmanin joukkoja kutsuttiin [[osmanit|osmaneiksi]].▼
Seldžukit olivat aluksi Keski-Aasiassa yksi 24:stä oğuz-heimosta ja heidän asuinalueensa oli [[Syr-Darja|Syr-Darjan]] alajuoksulla. Nimi seldžukki on peräisin heimon oletetusta esi-isästä. [[Bysantin valtakunta|Bysanttilaiset]] kirjasivat muistiin heimon saapumisen levottomaan [[Armenia|Armeniaan]] vuonna 1016. Heimopäällikkö Toğrul Beg valtasi Pohjois-Persian 1040-luvulla voitettuaan vuonna 1040 Dandanaqanin taistelussa [[Ghaznavidien valtakunta|Ghaznavidien valtakunnan]] ja alkoi sitten laajentaa aluettaan länteen. Seldžukkisulttaani [[Alp Arslan]] löi vuonna 1071 [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot ja nousi hallitsevaan asemaan koko Anatoliassa. Voiton seurauksena seldžukkiheimon yksi haara perusti [[Rūmin sulttaanikunta|Rūmin sulttaanikunnan]]. Alp Arslanin pojan Malik Shah I:n aikana valtakunta laajeni käsittämään [[Keski-Aasia|Keski-Aasiaan]] asti ulottuvan alueen.<ref name=st>{{Kirjaviite | Tekijä = Stoneman, Richard | Nimeke = Matkaopas historiaan: Turkki | Suomentaja = | Vuosi = 1993 | Sivu = 117–122| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kust.oy Puijo |Isbn = 951-579-033-6 }}</ref>
==Seldžukkien kulttuuri==
1200-luvulla seldžukkien suurvaltakunnasta oli jäljellä enää Rūmin sulttaanikunta. Samaan aikaan valtion sivistystaso oli kuitenkin huipussaan ja se laajeni etelään [[Antalyan maakunta|Antalyan]] ja Sinopen alueille sekä pohjoisessa Trapezuntin maakuntaan. Heimo oli kehittänyt omaperäisen sotilasperinteen ja sen taiteellinen lahjakkuus kukoisti. Seldžukit jättivät huomattavan jäljen Turkin arkkitehtuuriin, erityisesti [[Konya|Konyan]] kaupunkiin. Tyylisuunta muistuttaa telttaa kahdeksan- tai kymmenkulmaisine rakenteineen, mutta puukaiverruksiin perustuvassa koristelussa on päästy pitkälle, ja samaa sovellettiin stukko- ja kivityössä. Sisäosissa käytettiin sinisävyisin [[Fajanssi|fajanssikaakelein]] Moskelijossa käyettiin kaakeliin maalattuja tai marmoriin kaiverrettuja Koraanin lauseita. Elinkeinoelämän vilkastuminen oli huomattavaa, sillä valtakunta rohkaisi viljelijöitä maataloustuotteiden kauppaamiseen. [[Turkin kieli|Turkin kielestä]] tuli 1400-luvulle mennessä koko Anatolian hallitseva kieli. Konyasta on lähtöisin myös derviššien tanssikulttuuri.<ref name=st />
==Mongolivalta==
▲
== Katso myös ==
*[[Seldžukkien valtakunta]]
{{tynkä/Historia}}
==Lähteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Iranin historia]]
[[Luokka:Muinaiset kansat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||