Ero sivun ”Viisiottelu (yleisurheilu)” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (pilkku lisätty)
 
 
Viisiottelu koostui seuraavista kilpailulajeista: [[pituushyppy]], [[keihäänheitto]], [[200 metrin juoksu]], [[kiekonheitto]] ja [[1 500 metrin juoksu]]. Poikkeuksena olivat [[kesäolympialaiset 1906|vuoden 1906 välikisat]], joissa lajeina olivat [[vauhditon pituushyppy]], [[antiikkinen kiekonheitto]], [[keihäänheitto]], 192 metrin juoksu ja [[paini]].
 
Kilpailijat laitettiin jokaisessa lajissa sijoituksen mukaiseen järjestykseen ja lopuksi sijapisteet laskettiin yhteen. Vähiten pisteitä kerännyt oli voittaja, tasapistetilanteessa ratkaisi [[kymmenottelu]]n pistetaulukko. Yleensä heikoimmin ensimmäisissä lajeissa menestyneet eivät päässeet enää ottamaan osaa viimeisiin lajeihin. Esimerkiksi [[kesäolympialaiset 1924|Pariisissa 1924]] 30 kilpailun aloittaneesta kiekonheittoon otettiin mukaan vain 12 siihen asti parasta ja 1 500 metrille vain kuusi siihen asti parasta.
 
==Olympialaiset==
 
Ateenan välikisoissa 1906 kultaa sai Ruotsin [[Hjalmar Mellander]] Suomen [[Uuno Tuomela|Uno Häggman]]in (myöhemmin Tuomela) sijoittuessa neljänneksi. [[kesäolympialaiset 1908|Lontoon kisoissa 1908]] viisiottelu ei kuulunut ohjelmaan.
 
[[kesäolympialaiset 1908|Lontoon kisoissa 1908]] viisiottelu ei kuulunut ohjelmaan.
 
[[Kesäolympialaiset 1912|Tukholmassa 1912]] USA:n [[Jim Thorpe]] oli täysin ylivoimainen voittaen kaikki muut lajit paitsi keihäänheiton, jossa tuli toiseksi ja sai näin ollen pistettä vaille täydellisen sijapisteluvun kuusi pistettä. Seuraavana vuonna Thorpen suoritus hylättiin ammattilaissyytteiden takia ja voittajaksi nousi Norjan [[Ferdinand Bie]]. Thorpen nimi palautettiin kultamitalilistoille 1982.
 
[[Kesäolympialaiset 1920|Antwerpenissa 1920]] Suomen [[Eero Lehtonen]] saavutti sijapisteluvun 14 voittaen kymmenen pisteen erolla. Pronssia sai [[Hugo Lahtinen]].
 
[[Kesäolympialaiset 1924|Pariisissa 1924]] ottelu sai shokkialun, kun USA:n [[Robert LeGendre]]n hypätessähyppäsi pituudessa uuden maailmanennätyksen 776. TämäSe on edelleenkin ainoa moniottelussa tehty yksittäisen lajin maailmanennätys. Sijapistejärjestelmän takia seennätyshyppy ei kuitenkaan auttanut LeGendreä erityisemmin, vaan hän jäi kolmanneksi. Tiukassa pistekamppailussa Eero Lehtonen selviytyi voittajaksi 14 pisteellä vain, kahden pisteen erolla Unkarin [[Elemér Somfay]]hin.
 
==Muut kilpailut==
 
[[Kalevan kisat|Suomen mestaruuksia]] viisiottelussa ratkottiin miehissä vuosina 1910–1936. Vuoteen 1928 asti käytettiin sijapistejärjestelmää, sen jälkeen pistetaulukkoa. Eniten mestaruuksia saavutti Hugo Lahtinen, yhteensä neljä kappaletta vuosina 1915–1921. Naiset kilpailivat viisiottelussa Suomen mestaruuksista vuosina 1951–1980, jonka jälkeen laji korvautui seitsenottelulla. Lajit olivat 80 metrin aitajuoksu, kuulantyöntö, korkeushyppy, pituushyppy ja 200 metrin juoksu. Vuonna 1969 80 metrin aitajuoksun korvasi 100 metrin aitajuoksu.
 
==Kohtalo==
 
Viisiottelun pisteytys koettiin epäoikeudenmukaiseksi ja tämäse oli tärkein syy senlajin poistamiseen vuoden 1924 jälkeisestä olympiaohjelmasta. samanaikaisestiSamassa yhteydessä poistettiin [[3 000 metrin joukkuejuoksu|3 000 metrin joukkuejuoksu]]n ja [[maastojuoksu]]n kanssa. Vähitellen lajin harrastaminen kuihtui kymmenottelun tieltä. Suomessa piirinmestaruuksia ratkottiin joissakin tapauksissa vielä 1950-luvulla. Saksassa lajia harrastetaan vielä nykyäänkin.
 
==Lähteet==
127

muokkausta