Ero sivun ”Maatalouden kollektivisointi” versioiden välillä

Kolhoosiin liittyminen tuli olla vapaaehtoista. Virallisen selityksen mukaan laaja kollektivisointi alkoi, kun talonpojat alkoivat joukkomittaisesti liittyä kolhooseihin vuonna 1929. Todellisuudessa talonpoikaisluokka eli [[kulakki|kulakit]], jotka olivat vaurastuneet Leninin [[NEP-ohjelma]]n aikana, vastustivat kollektivisointia ja saivat kokea valtion vastatoimet: pakkosiirrot Aasiaan, pakkolunastukset ja teloitukset. Kulakkiperheet siirrettiin usein kauaksi kotiseudultaan kaivos- ja mesätöihinmetsätöihin. Kollektivisointi toteutettiin tavattoman nopestinopeasti. Kesäkuussa 1929 oli kolhoosien jäseninä noin miljoona maatyöläistä, lokakuussa 1,9 miljoonaa ja maaliskuussa 1930 jo 14,2 miljoonaa eli 55&nbsp;% maaseutujen asukkaista.<ref name=ki />

Kollektivisoinnilla ei saavutettu tuotannon tehostumista. Erityisesti vuosi 1933 oli vaikea, kunja nälänhätä raivosi monin paikoin. Erityinen pullonkaula oli vähentynyt hevosten määrä (noin puolet hevosista jäljellä), mitä ei pystytty korvaamaan traktoreillakaan. Valtion viljanhankinnan kannalta kollektivisointi oli kuitenkin menestys, sillä valtio sai vuonna 1928 viljaa 10 miljoonaa tonnia ja vuonna 1930 se sai 22 miljoonaa tonnia. Toisaalta valtion oli nyt entistä enemmän huolehdittava väestön ruokinnasta, kun yksityiskauppaa ei ollut.<ref name=ki />