Ero sivun ”Peisistratos” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|
'''Peisistratos''' ({{k-grc|Πεισίστρατος}}, n. [[607 eaa.|607]]
== Elämä ==
▲'''Peisistratos''' ({{k-grc|Πεισίστρατος}}, n. [[607 eaa.|607]]-[[528 eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|kreikkalainen]] valtiomies, josta tuli [[Ateena]]n [[tyranni]] suosion saaneen vallankaappauksen seurauksena. Hän hallitsi Ateenaa vuosina [[561 eaa.|561]], [[559 eaa.|559]]-[[556 eaa.|556]] ja [[546 eaa.|546]]-[[528 eaa.]] [[Diogenes Laertios]] mainitsee, että jotkut laskevat myös Peisistratoksen [[Kreikan seitsemän viisasta|Kreikan seitsemän viisaan]] joukkoon.
=== Puolueen syntyminen ===▼
Peisistratoksen isän nimi oli Hippokrates. Hän itse sai nimensä [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] sankarin mukaan. Hän oli [[Solon]]in ystävä ja auttoi tätä hänen toimissaan muun muassa [[Salamis (saari)|Salamiin]] valtauksessa.▼
▲==Puolueen syntyminen==
Jo Solonin elinaikana oli
▲Peisistratoksen isän nimi oli Hippokrates. Hän itse sai nimensä kreikkalaisen mytologian sankarin mukaan. Hän oli [[Solon]]in ystävä ja auttoi tätä hänen toimissaan muun muassa [[Salamis (saari)|Salamiin]] valtauksessa.
=== Maanpaot ===▼
▲Jo Solonin elinaikana oli Atenassa syntynyt kolme puoluetta: ''tasankolaiset'', suurien maatiluksien isännät, joita [[Lykurgos]] johti; ''rannikkolaiset'', kauppiasluokka, johtajana [[Megakles]]; ja ''vuoristolaiset'', köyhät paimenet, joiden päämiehenä oli vuodesta 565 eaa. toiminut kunnianhimoinen ja lahjakas Peisistratos. Kun alin kansanluokka oli tyytymätön Solonin lakeihin, koska oli toivonut saavansa suurempia etuja kuin oli saanut, onnistui Peisistraton helposti kiihottaa heidät liikehtinttän. Eräänä päivänä hän haavoitti itseään ja muulejaan ja ajoi siinä tilassa torille, ikään kuin olisi karannut murhaa aikovien vihollisten käsistä. Hän pyysi puoluelaisiltaan henkivartijoita. Niitä hänelle annettiinkin ja hän siten sai miesjoukon, joka nuijineen seurasi häntä aina.
Vuonna 560 eaa.
▲==Maanpaot==
▲Vuonna 560 eaa. hän aloitti mellakan ja valtasi henkivartijoineen [[Akropolis]]-linnan. Siitä päivästä hän hallitsi ateenalaisia diktaattorina, mutta ei kuitenkaan lakkauttanut entisiä virkoja eikä häirinnyt valtiomuodon perustusta. Peisistratoksen valta ei kuitenkaan kestänyt, sillä Lykurgos, Megakles ja muutamat muut varakkaamman väestön edustajat ajoivat hänet maanpakoon. Hän palasi vuonna 559 eaa.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka | Sivu = 1034| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Megakleen avustuksella. Tämä oli joutunut välirikkoon Lykurgoksen kanssa ja auttoi Peisistratosta sillä ehdolla, että tämä naisi hänen tyttärensä.
Päästäkseen Ateenaan Peisistratos pani toimeen uuden mellakan. Ateenassa eli muuan kauneudestaan tunnettu nainen, joka puettiin täysiin aseisiin ja asetettiin komeasti koristeltuihin vaunuihin ajamaan kaupunkiin, ikään kuin kaupunginjumalatar [[Athene]]na. Hänen edeltään lähetettiin kuuluttajia julistamaan: "''Ateenalaiset, ottakaa suosiolla takaisin Peisistratos, jota Ateena kunnioittaa eniten kaikista ihmisistä ja jonka hän nyt vie takaisin linnaansa.''" Ja kaupunkilaiset tottelivat.
Myöhemmin Megakles suuttui, sillä Peisistratos kieltäytyi hankkimasta lapsia hänen tyttärensä kanssa. Niinpä Peisistratos ajettiin jälleen maanpakoon vuonna 556 eaa. Hän muutti
=== Saavutukset ===▼
▲==Saavutukset==
Tällä kertaa Peisistratos toimi paremmin pitääkseen asemansa. Hän lujitti valtaansa suosimalla maaseudun asukkaita uusilla maalaeilla. Hän myös piti suurta joukkoa palkkasotureita ja otti panttivankeja. Hän säilytti Solonin käyttöön ottamat demokraattiset hallintatavat, mutta piti korkeimmat virat kuitenkin perheensä jäsenillä.
Peisistratos vahvisti [[Athene]]n ja [[Dionysos|Dionysoksen]] kultteja. Hän pani alulle Athenen temppelin rakennuttamisen Akropoliin kukkulalle. Sen lisäksi hän tuki useita muita rakennustöitä, kuten [[Lykeion]]ia,
Peisistratoksen hallintatapaa jatkoivat hänen kuoltuaan 527 eaa. tämän molemmat pojat [[
Molempia tyrannien murhaajia,
== Lähteet ==
{{Viitteet}}▼
* Sjögren. Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', WSOY, 1888.
=== Viitteet ===
▲{{Viitteet}}
[[Luokka:Antiikin tyrannit]]
|