Ero sivun ”Tyroksen piiritys” versioiden välillä

'''Tyroksen piiritys''' tapahtui vuonna [[332 eaa]]. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukot valtasivat [[Tyros|Tyroksen]] kaupungin seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen.<ref>Sheppard, s. 163</ref>

[[Issoksen taistelu]]n jälkeen Aleksanteri alkoi valloittaa [[Foinikialaiset|Foinikian]] tärkeimpiä kaupunkeja, koska niistä käsin huollettiin [[Persia]]n laivastoa. [[Arados]], [[Tripoli]], [[Byblos]], [[Beirut]] ja [[Sidon]] alistuivat nopeasti, mutta [[Tyros]] ei antautunut. Aleksanteri loukkaantui tästä, mutta tiesi että Tyros oli vallattava sillä foinikialaisten laivastolla ei näet olisi tällöin yhtään tukikohtaa, joten sen olisi antauduttava tai tuhouduttava. Kaupungin valtaus aiheutti kuitenkin ongelmia.

Tyros oli suurin ja tärkein foinikialainen kaupunki. Sen vanha osa sijaitsi mantereella, kun taas uusi osa oli rakennettu 800 metrin päässä rannikosta olevalle saarelle.<ref name="Sheppard154">Sheppard, s. 154-155</ref> Saarella oli 2 satamaa ja kaupunki oli ympäröity paikoitellen 45 metrin korkuisella muurilla ja siellä oli noin 40 000 asukasta. Naiset ja lapset oli evakuoitu [[Karthago]]on.

Piiritys aloitettiin tammikuussa [[332 eaa.]] Aleksanteri insinööreineen ryhtyivät rakennuttamaan maapengertä kohti kaupunkia ja aluksi työ edistyi helposti, mutta kauempana rannasta oli syvempää ja myrskyt sekä Tyroksen laivoista ammututlaivojen ammukset alkoivat haitata penkereen rakentajia. Penkereen päähän pystytettiin lopulta kaksi 45 metrin korkuista piiritystornia, jotka oli aseistettu katapulteilla ja suojattu vuodilla. Tyroksen puolustajat torjuivat tämän ensimmäisen rynnäkön polttolaivoilla ja lopulta hajottivat penkereen jäännökset.<ref name="Sheppard154" /> Tällöin Aleksanteri tajusi olevansa tekemisissä sitkeän vihollisen kanssa ja käski rakentaa uuden suuremman penkereen. Hän ei myöskään voisi vallata Tyrosta ilman laivastoa, joten hän matkusti pohjoiseen ja hankki suuren laivaston mm. [[Kypros|Kyproksesta]]. Paluumatkalla häneen liittyi vielä lisää laivoja ja lopulta Aleksanterilla oli 223 sotalaivaa komennossaan. Hän matkusti nopeasti Tyrokseen ja saartoi molemmat satamat laivoillaan. Tällä välin oli rakennettu uusi penger jolle oli sijoitettu uusia piiritystorneja muurinmurtajilla ja katapulteilla. Aleksanteri sijoitti myös laivoihinsa katapultteja ja muurinmurtajia, jotta voisi joka puolelta pommittaa kaupunkia. Tyroksen puolustajat olivat kuitenkin taas valppaina. He pudottivat kivenlohkareita veteen estäen näin laivojen pääsyn muurin lähelle ja ampuivat tulinuolia kohti hyökkääjiä. Aleksanteri toi paikalle laivaston raivaamaan merenalaisia esteitä sekä sotalaivoja suojaamaan niitä. Kaupungista lähetettiin sukeltajia, jotka katkoivat laivojen ankkurikaapelit. Aleksanteri ankkuroi tällöin laivansa rautaketjuilla, joita sukeltajat eivät voisi katkoa.<ref>Sheppard s. 158-160</ref>

Aleksanteri alkoi testata muurin kestävyyttä muurinmurtajillaan useissa paikoissa, kunnes eräs hänen laivastaanlaivoistaan sai aukon muuriin. Tällöin hän käski laivojen hyökätä rajusti katapulteillaan joka puolelta ja toi paikalle kaksi siltoja ja rynnäkköosastoja kuljettavaa laivaa. Hypaspistit ja falangi pääsivät muurin syntyneestä aukosta sisään ja valtasivat nopeasti Tyroksen. Näin Tyros vallattiin 7 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Kreikkalaiset olivat raivoissaan, koska puolustajat olivat huomiota herättävällä tavalla murhanneet vankinsa. 30&nbsp;000 Tyroksen asukasta myytiin orjiksi ja 8000 surmattiin.<ref>Sheppard, s. 162-163</ref>