Ero sivun ”Serge Gainsbourg” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
||
Rivi 6:
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|2|4|1928|2|3|1991}}
| taiteilijanimet = Gainsbarre
| kotoisin =
| aktiivisena =
| tyylilajit = [[chanson]]<br>[[jazz]]<br>[[reggae]]<br>[[rock]]<br>[[pop]]
| laulukieli =
Rivi 19:
== Elämäkerta ==
Gainsbourgin vanhemmat olivat [[Venäjä]]ltä vallankumousta paenneita [[juutalaiset|juutalaisia]]. Isä Joseph Ginsburg soitti pianoa yökerhoissa, ja opetti pianonsoittoa Gainsbourgille ja tämän kaksoissiskolle Lilianelle.<ref name="simmons">{{Kirjaviite | Tekijä = Simmons, Sylvie | Nimeke = Serge Gainsbourg: A fistful of gitanes| Vuosi = 2001 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Helter Skelter Publishing | Kieli={{en}} }}</ref>
Gainsbourg oli 11-vuotias, kun Ranska julisti sodan Saksalle vuonna 1939. Saksan miehittämässä Pariisissa juutalaisten pakollinen [[
30 ikävuoteensa saakka hän toimi taidemaalarina ja elätti itsensä soittamalla [[piano]]a ravintoloissa. Musiikillista suosiota hän alkoi saavuttaa 1960-luvun puolivälin tietämillä. Vuoden [[Eurovision laulukilpailu 1965|1965 Euroviisuissa]] laulaja [[France Gall]] edusti voittoisasti [[Luxemburg]]ia Gainsbourgin kappaleella ”Poupée de cire, poupée de son”. [[Eurovision laulukilpailu 1967|1967 Euroviisuissa]] [[Minouche Barelli]] edusti [[Monaco]]a Gainsbourgin kappaleella ”Boum Bada Boum” ja sijoittui viidenneksi.
Vuonna 1969 ilmestyi Gainsbourgin kansainvälisesti tunnetuin kappale ”[[Je
1970-luvun alussa Gainsbourgilta ilmestyi [[Jean-Claude Vannier]]in tuottama ja sovittama [[konseptialbumi]] ''[[Histoire de Melody Nelson]]''. Albumilla esitetään [[Lolita]]-tyylinen tarina, jossa hän esiintyy yhdessä Jane Birkinin kanssa. Albumi ei saavuttanut suuria myyntilukuja, mutta se on toiminut merkittävänä vaikutteena monille muille yhtyeille ja artisteille kuten [[Air]], [[David Holmes]] ja [[Beck]]. Se on kenties tunnetuin ranskankielinen konseptialbumi ja monet pitävät sitä jopa yhtenä kaikkien aikojen parhaista levyistä. Vuonna 1975 Gainsbourgilta ilmestyi [[musta huumori|mustaa huumoria]] sisältänyt, [[kansallissosialismi|natseja]] käsitellyt albumi ''[[Rock Around the Bunker]]''. Samoihin aikoihin ilmestyi myös hänen toinen merkittävä työnsä ''[[
Vuonna 1978 Gainsbourg äänitti [[Jamaika]]lla yhdessä [[Robbie Shakespeare]]n, [[Sly Dunbar]]in ja [[Rita Marley]]n kanssa [[reggae]]levyn
1980-luvulla Gainsbourg keskittyi esiintymään juovuksissa ja parta ajamatta erilaisissa televisio-ohjelmissa harjoittaen omanlaistaan sikailuun perustuvaa huumoriaan. Hän myös julkaisi albumit ''[[Love On The Beat]]'' sekä viimeisen studioalbuminsa ''[[
Gainsbourg kärsi monista koko elämän jatkuneen runsaan alkoholinkäytön ja tupakoinnin aiheuttamista sairauksista, ja muun muassa hänen maksastaan poistettiin noin kaksi kolmasosaa jonkin aikaa ennen hänen kuolemaansa. Hän kuoli 62-vuotiaana sydänkohtaukseen, ja hänet on haudattu Pariisiin [[Montparnassen hautausmaa]]lle.
Rivi 40:
Pariisin [[Cité de la musique]]ssa oli vuonna 2009 Gainsbourgia käsittelevä näyttely, jossa oli esillä Gainsbourgia ja hänen tuotantoaan käsitteleviä kuvia, videoita, levynkansia ja muuta henkilökohtaista materiaalia.
== Lähteet ==
|