Wikipedia

Ero sivun ”Kristinusko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 86.115.240.34) ja palautettiin versio 15350913, jonka on tehnyt Faidros
virheitä
Rivi 1:
{{Kristinusko}}
jeesus on urpo
'''Kristinusko''' on [[Monoteismi|monoteistinen]] eli yksijumalainen [[uskonto]] ja kannattajamäärältään maailman suurin uskonto. Sen kannattajia on tämän päivän maailmassa 2,4 miljardia, mikä on hieman alle kolmasosa maailman väestöstä. Se kuuluu [[Abrahamilaiset uskonnot|abrahamilaisiin uskontoihin]] ja on syntynyt [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] sisällä.
 
Kristinuskoon kuuluu [[usko]] [[kolminaisuusoppi]]in eli yhden Jumalan [[Kolminaisuusoppi|kolmeen persoonaan]], jotka ovat [[Jumala (kristinusko)|Isä]], [[Jeesus|Poika]] ja [[Pyhä Henki]]. Kristinuskon mukaan tämän kolminaisuuden osatekijä poika, Jumalan ainoa poika<ref>{{Raamatunpaikka|Mark. 12:29}}; {{Raamatunpaikka|Joh. 3:16-18}}; {{Raamatunpaikka|1. Joh. 4:9}}</ref> [[Jeesus]], on yhtä aikaa ja kokonaan sekä täysin Jumala että täysin ihminen.<ref name="dogmi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/sanasto/selitysD.htm#DOGMI | Nimeke=Dogmi | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Julkaisija=Evl.fi | Viitattu=8.5.2007}}</ref>
 
Jeesus eli ihmisenä maan päällä [[Jälkeen Kristuksen|ajanlaskumme alun]] aikoihin noin kaksituhatta vuotta sitten. Hän eli, toimi, opetti ihmisiä ja keräsi seuraajia lähinnä [[Galilea]]n ja [[Nasaret]]in alueilla. Hän, ja hänen seuraajansa perustivat kristinuskon perustuen pitkälti hänen opetuksiinsa.
 
Kristinuskon mukaan Jeesukseen uskovat, ja hänen opetuksiaan seuraavat ihmiset saavat [[Pelastus (uskonto)|pelastuksen]], eli he eivät joudu fyysisesti kuoltuaan [[kadotus|kadotukseen]], vaan elävät ikuisesti onnellisina Jumalan kanssa paremmassa paikassa, [[taivas (kristinusko)|taivaassa]]. Tämä on kristinuskon mukaan ainoa tapa saavuttaa pelastus. <ref>{{Raamatunpaikka|Joh. 10:9-11}}</ref> <ref>{{Raamatunpaikka|Joh. 3:15-21}}</ref> Jumala toteuttaa suunnitelmiaan ja puhuu ihmiskunnalle Jeesuksen kautta. Kristinuskon pyhän kirjan [[Raamattu|Raamatun]] toinen osa, [[Uusi testamentti]], kertoo Jeesuksen elämästä ja opetuksista aikalaisten kuvaamana. Raamatun, tai ainakin uuden testamentin kertomukset kristityt uskovat joko suoraan tai vertauskuvallisesti todeksi.
 
Kristinuskoa tunnustavaa tai kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvaa henkilöä kutsutaan nimellä ''kristitty''. Nimitys perustuu Jeesuksesta käytettyyn [[Muinaiskreikka|kreikankieliseen]] nimitykseen voideltu, ''Χριστός'' eli Kristus. [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] mukaan nimitys kristitty otettiin käyttöön ensimmäisenä [[Antiokia]]n seurakunnassa.<ref>{{Raamatunpaikka|Apt. 11:26}}</ref>
 
Kristinuskossa on erilaisia suuntauksia, joiden kaikkien alkuperä on kuitenkin kristittyjen pyhän kirjan, [[Raamattu|Raamatun]] ja sen [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[Jeesus|Jeesuksen]] opetukset.
 
== Historia ==
Rivi 34 ⟶ 24:
Ensimmäisen vuosisadan ja vuoden [[1050]] välisenä aikana [[evankeliumi]]a ja kristinuskoa julistettiin [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Aasia]]ssa ja [[Afrikka|Pohjois-Afrikassa]]. Raamattua käännettiin paikallisille [[kieli]]lle ja usein uskontoon sekoittui paikallisten kulttuurien erikoisominaisuuksia. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella [[islam]] kuitenkin syrjäytti kristinuskon valtauskontona lähes kaikkialta [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja Pohjois-Afrikasta, joskin muun muassa [[Egypti]]ssä ja [[Syyria]]ssa vanhat kristilliset yhteisöt ovat säilyneet vähemmistöinä nykyaikaan saakka ja [[Etiopia]]ssa pitkään valtaväestönäkin. Muslimit hallitsivat vuosisatojen ajan myös [[Espanja]]a, mutta kristityt valloittivat sen takaisin vuoteen [[1492]] mennessä. Tällöin kristinusko oli valtauskontona koko Euroopassa, mutta vähäisiä alueita lukuun ottamatta ei muissa maanosissa. Mutta pian sen jälkeen sitä alettiin nopeasti levittää varsinkin [[Amerikka|Amerikan]] manterelle.
 
Kaikkien kristittyjen yhteiseksi käsitetyn kirkon, joka oli ajan myötä saanut nimen [[katolinen kirkko]], reunat rakoilivat jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina erilaisten opillisten riitojen seurauksena. Kirkosta erosi ryhmiä ja paikalliskirkkoja (esimerkiksi [[nestoriolaiset]], [[monofysiitit]] ja [[monoteliitit]]), jotka eivät hyväksyneet jotakin kirkon opetusta. Toisella vuosituhannella, kristinuskon saavuttaessa maailmanlaajuisuutta, vastaava ilmiö kiihtyi. Niin sanottu [[suuri skisma]] vuonna [[1054]] hajottihaj kirkkoa lisää. Tämän riitaisan eron perillisiä olivat [[katolinen kirkko]], jonka päämaja oli Rooma, ja [[ortodoksinen kirkko]], jonka arvostetuimpana piispana toimi [[Konstantinopoli]]n [[ekumeeninen patriarkka]].
 
Ortodoksinen kirkko poikkeaa eron jälkeen [[paavi]]n johtamasta kirkosta myös siten, että se koostuu itsenäisistä eli [[Autokefalia|autokefaalisista]] tai itsehallinnollisista eli [[Autonomia|autonomisista]] paikalliskirkoista. Katolinen ja ortodoksinen kirkko sopivat niin sanotun Firenzen unionin eli liiton [[Firenzen kirkolliskokous|Firenzen kirkolliskokouksessa]] (1438—1445), mikä Itä-Roomassa kuitenkin melko pian peruttiin teologisten syiden ja kansan vastustuksen takia. Myös ortodoksinen [[Venäjä]] kieltäytyi [[paavi]]n alaisuudesta. Kun [[Osmanien valtakunta|ottomaanit]] valloittivat Konstantinopolin vuonna [[1453]], he määräsivät kaikki suhteet [[Vatikaani]]in katkaistaviksi. 1500–1900-luvuilla katolisen kirkon yhteyteen liittyneitä tai liitettyjä ortodoksisia kirkkoja kutsutaan [[Uniaattikirkot|uniaattikirkoiksi]] ja kaikkia Rooman kirkon yhteyteen kuuluvia itäisiä kirkkoja [[Idän katoliset kirkot|idän katolisiksi kirkoiksi]].
Rivi 117 ⟶ 107:
{{Sitaatti|Dogmi tarkoittaa oppia, oppilauselmaa, kristillistä uskontotuutta.<ref name="dogmi"/>}}
 
Kristinuskossa on käytännössä kaksi yhteistä [[dogmi]]a: dogmi [[triniteettioppi|kolmiyhteisestä]] [[Jumala (kristinusko)|Jumalasta]] ja dogmi [[inkarnaatio|inkarnoituneesta]] Kristuksesta eli siitä miten Kristus on tosi Jumala, joka syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Usein kaikkia oppeja kutsutaan virheellisesti dogmeiksi. ''Dogmaksi'' voidaan nimittää sekä kirkkokunnan koko oppia, että virallisten dogmien joukkoa.<ref name="dogmi">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.evl.fi/sanasto/selitysD.htm#DOGMI|Nimeke = Dogmi|Julkaisu = Aamenesta öylättiin|Julkaisija = Evl.fi|Viitattu = 8.5.2007}}</ref>
 
Kristillinen [[teologia]] on pyrkinyt käsitteellisesti ilmaisemaan kristinuskon keskeisiä käsityksiä. Sen juuret ovat yhtäältä juutalaisuudessa ja apostoli Paavalin kirjeissä ja toisaalta antiikin opeissa, erityisesti [[platonismi]]n eri muodoissa. Kristillinen oppi ja Uuden testamentin ajattelu pohjautuvat osittain juutalaisten pyhiin kirjoituksiin, joista useimmat on koottu [[Vanha testamentti|Vanhaan testamenttiin]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko”