Ero sivun ”Marsin vuodenajat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset) silmäilty |
viitemallineita |
||
Rivi 5:
'''[[Mars|Marsin]] [[Vuodenaika|vuodenajat]]''' ovat sen akselin kallistuman takia toistuvia vuosittaisia ajanjaksoja, jolloin planetaarinen säätila muuttuu. Marsilla on neljä vuodenaikaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jay M. Pasachoff & Alexei V. Filippenko| Nimeke = The Cosmos: Astronomy in the New Millennium| Kappale = | Sivu = 141| Selite = | Julkaisija = Cengage Learning | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9780495013037| Viitattu = 7.2.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Marsin vuodenajat havaitaan muutoksista [[Marsin pohjoinen napalakki|pohjoisessa]] ja [[Marsin eteläinen napalakki|eteläisessä napalakissa]], pilvissä ja tumman pölyn vaelluksena Marsin pinnalla vuodenaikatuulien mukaan. Marsissa tapahtuu säämuutoksia helposti, koska sen ohut ilmakehä on herkkä vesihöyry- ja hiilidioksidipitoisuuden muutoksille.
Marsin vuoden pituus on 1,88 Maan vuotta eli noin 687 Maan päivää. Siten vuodenajat Marsissa ovat Maan vuodenaikoja pidempiä. Marsin vuorokausi sol (24 tuntia, 39 minuuttia ja 36 sekuntia)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Erik Gregersen| Nimeke = The Inner Solar System: The Sun, Mercury, Venus, Earth, and Mars| Kappale = | Sivu = 207| Selite = | Julkaisija = The Rosen Publishing Group | Vuosi = 2009| Tunniste = ISBN 9781615300501 | Viitattu = 7.2.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> on hieman Maan vuorokautta pidempi. Marsin solia kohti tulee keskimäärin 371 kaloria/cm2/sol{{Selvennä|muunna SI-yksiköihin}} säteilyä, kun taas Maahan 839 cal/cm2/päivä. Ero johtuu siitä, että Mars on keskimäärin 1,52 kertaa niin kaukana Auringosta kuin maa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Raundsepp (toim.)
Marsin vuodenaikoihin vaikuttaa lähinnä planeetan akselin on kaltevuus sen ratatasoon nähden. Koska planeetan akseli osoittaa planeetan ratakierroksen aikana aina samaan suuntaan, Aurinko lämmittää välillä enemmän planeetan pohjoista, välillä enemmän eteläistä pallonpuoliskoa. Marsin soikean radan takia sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 1,38-1,66 [[astronominen yksikkö|AU]] ja [[eksentrisyys]] on näin ollen 0,093. Marsin ollessa soikean radan takia kauempana Auringosta se liikkuu hitaammin ja etelässä on talvi. Siksi Marsin eteläisen pallonpuoliskon talvi on kylmempi ja pidempi (177 solia) kuin pohjoisen talvi (156 solia). Siten Marsin eteläinen napalakki kasvaa talvella suuremmaksi kuin pohjoinen napalakki. Marsin radan soikeus ja asento muuttavat myös pallonpuoliskojen keväiden pituutta siten, että Marsin pohjoisen kevät on pitkä (194 solia) ja eteläinen kevät lyhyt (142 solia)<ref>Suuntana Mars!, s. 36.</ref>.
Rivi 28:
|}
Mars on [[periheli]]ssä eli lähimpänä Aurinkoa pohjoisen talvella (etelän kesällä) sijainnissa Ls = 250,87° saaden 1,45-kertaisen määrän Auringon säteilyä verrattuna radan etäisimmässä paikassa olevaan [[Apheli|apheliin]], joka on pohjoisen kesällä (etelän talvella) sijainnissa Ls = 70,87°.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uapress.arizona.edu/onlinebks/mars/chap04.htm | Nimeke = The Planet Mars, A History of Observation and Discovery | Tekijä = William Sheehan| Tiedostomuoto = | Selite =Chapter 4| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = The University of Arizona Press| Viitattu = | Kieli ={{en}}}}</ref> Juuri perihelin jälkeen Marsin ollessa sijainnissa Ls=260° alkaa Marsin pahin pölymyrskykausi. Pölymyrskyjä on Marsissa noin välillä Ls=250-355°<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-mars.lmd.jussieu.fr/mars/time/solar_longitude.html| Nimeke = Martian Seasons and Solar Longitude| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = The Mars Climate Database| Viitattu = | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://homepage2.nifty.com/~cmomn2/2007Coming_7.htm| Nimeke = The Seasons of Dusts| Tekijä = Communications in Mars Observations | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.5.2007 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
==Vuodenaikojen vaikutus napalakkeihin==
Rivi 37:
=== Pohjoinen napalakki ===
Marsin pohjoinen hiilidioksidinapalakki alkaa kasvaa syyspäiväntasauksen tienoilla (Ls 180°) kasvaen laajimmilleen (Ls 325°) ja on taas sublimoitunut takaisin kaasukehään Marsin asemassa Ls 70°.<ref name=lpi>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lpi.usra.edu/meetings/polar2006/pdf/8052.pdf| Nimeke = VARIATIONS IN THE MASSES OF THE SEASONAL POLAR ICECAPS OVER 3 MARS YEARS| Tekijä = Zuber & Smith| Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Fourth Mars Polar Science Conference| Ajankohta =2006 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Pohjoinen napahuntu häviää suureksi osaksi kun Ls on noin 25°<ref name=lesia>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lesia.obspm.fr/~erard/docs/Mars/Mars95_Sc.html| Nimeke = Mars 1995 opposition from Pic du Midi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = LESIA, L’Observatoire de Paris | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}{{vanhentunut linkki}}</ref>, mutta kokonaan se katoaa välillä Ls=54°-106°. Talvella pohjoisen napalakin alueelle tiivistyy hiilidioksidijääpilviä noin ajalla Ls=109.
Napalakin reuna pysähtyy jostain syystä paikoilleen Ls = 55° - 70° noin leveydellä 70°, ainakin pituusasteiden 135-300 välillä.<ref name=lesia/>
Rivi 79:
== Lähteet ==
{{viitteet}}
| |||