Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehnyt 85.76.11.185 ja palautettiin versio 15330609, jonka on tehnyt Atameo |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Jaakaripataljooa libaussa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoona saapuu paraatista
'''Jääkäripataljoona 27''', virallisesti
== Partiolaiskurssista jääkäripataljoonaksi ==
Rivi 14:
Viimeistään suuren värväyksen myötä oli selvää, ettei jääkäreiden enemmistöllä ollut tullessaan saksankielen taitoa. Koulutusta varten alettiin luoda suomenkielistä sotilaskirjallisuutta saksasta kääntämällä ja soveltamalla. [[Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö (suomennos)|Saksan jalkaväen harjoitusohjesääntö]] jaettiin miehille vuoden 1916 alkaessa. Samalla alkoivat hahmottua suomenkieliset komentosanat ja muut ajanmukaiset sotilaalliset termit.
Jääkäripataljoonan miehistöluetteloon on merkitty myös kaksi naista, vapaaehtoiset suomalaiset sairaanhoitajattaret [[Ruth Munck]] ja [[Saara Rampanen]]. Pataljoonassa heistä käytettiin nimiä ''Schwester Ruth'' ja ''Schwester Saara''.
Rivi 26:
Kesä-elokuussa 1916 suomalaiset olivat asemissa Riian edustalla Misse-joella (nyk. [[Misa]]). Pioneerikomppania osallistui [[Schmardenin taistelu]]un (nyk. [[Smārdes]]) [[25. heinäkuuta]] ja kenttähaupitsijaos Ekkau-Kekkaun torjuntataisteluun [[18. heinäkuuta]] – [[4. elokuuta]].
Asemataistelut Riianlahden ranta-asemissa jatkuivat elokuusta joulukuuhun. Joulukuussa 1916 pataljoona siirrettiin Libauhun (nyk. [[Liepāja]]
== Tappiot ==
Rivi 42:
Itärintama oli länsirintamaa huomattavasti rauhallisempi. Siitä huolimatta pataljoonan melko vähäiset tappiot osoittavat, että pataljoona oli rintamalla ensisijaisesti hankkimassa kokemusta, ja sitä todennäköisesti säästettiin tarkoituksella tärkeämpään tehtävään, Suomen vapauttamiseen.
== Libau (nyk. [[Liepāja]]) ==
Jääkäripataljoona 27 luovutti Riianlahden asemansa saksalaisille [[13. joulukuuta]] 1916 ja saapui junakuljetuksena
Jääkärien lähes 11 kuukautta kestänyt
Pataljoonan täydennyskoulutus oli
== Pataljoonan paluu Suomeen ==
Rivi 64:
Viimeisen kerran pataljoona oli koossa Vaasan torilla [[26. helmikuuta]] [[1918]]. Jääkärit itse olisivat halunneet taistella yhtenäisenä iskuosastona. Päämaja ei kuitenkaan sallinut arvokkaiden, koulutettujen miesten tuhlailevaa käyttöä miehistönä vaan hajotti pataljoonan.
==Jääkärit
Jääkärit muodostivat sotaa
Jääkäreistä useat ottivat osaa sodan aikaiseen ja jälkeiseen [[Valkoinen terrori|valkoiseen terroriin]], jossa surmattiin tuhansia punakaartilaisia. Esimerkiksi [[Erik Grotenfelt]] Inkoossa<ref>Tukkinen, Tauno: ''Teloittajien edessä''; kappale ''Västankvarnin teloitukset''</ref>, [[Väinö Strömberg]] Lappeenrannassa<ref>Marko Tikka, ''Koston kevät'', WSOY-Juva 1999 s.216.</ref>, [[Ragnar Heikel]] Kouvolassa<ref>Turunen, Mirja, ''Veripellot'' Atena s. 168</ref>, [[Jalmari Kara]] Kotkassa<ref>Korjus, Olli, ''Hamina 1918'', Atena 2008, s.280-282</ref> ja [[Juho Jauhiainen]] Haminassa<ref>Korjus, Olli, ''Hamina 1918'', Atena 2008, s.259-260</ref> ottivat osaa punaisten surmaamisiin.
Rivi 83:
*[[Juho Veijalainen]], aliupseeri, 20. kesäkuuta 1892 – 3. huhtikuuta 1918.
==
Eräät jääkärit jatkoivat aktivistisen liikkeen perinteitä Karjalan vapautuksen jäätyä unelmaksi [[Lapuan liike|Lapuan liikkeessä]] ja [[Isänmaallinen kansanliike|IKL:ssä]]. Muun muassa kyyditysten järjestäjiin tai ainakin suosijoihin lukeutui useita jääkäreitä, tunnetuimpana [[Kurt Martti Wallenius]]. Nämä yksilöt eivät kuitenkaan edustaneet kokonaisuutta: muun muassa Puolustusvoimien komentaja [[Aarne Sihvo]], jääkäri, osallistui tarmokkaasti [[Mäntsälän kapina]]n lannistamiseen.
Rivi 101:
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lackman, Matti| Nimeke= Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia| Julkaisija= Helsinki: Otava| Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16158-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka | Nimeke= Jääkärien tie| Julkaisija= Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12588-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin
* Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. ''Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2'', Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
* Toim. Lars Westerlund, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2
|