Ero sivun ”Parolan leijona” versioiden välillä

'''Parolan leijona''' on ruotsalaisen [[kuvanveistäjä]]n [[Andreas Fornander]]in veistämä, vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan[[Hattula]]n [[Parolannummi|Parolannummen]] harjoituskentän etelälaidassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1948 | Nimeke =Parolannummen harjoituskenttä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu =22.11.2015 }}</ref>

Muistomerkki liittyy [[Säätyvaltiopäivät 1863|Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä]] edeltävään [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] Suomen matkaan. [[Suomen kaarti]]n [[univormu]]un pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.<ref name= dep >{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=K3gqwbgR8bo | Nimeke = Demokratian polku 6: Parolan leijona | Selite = | Julkaisu =YouTube | Ajankohta =5.9.2013 | Julkaisija = SuomenEduskunta | Viitattu =22.11.2015 }}</ref>

Paikalla oli myös senattori [[J. V. Snellman]], joka esitteli keisarille [[Kielireskripti]]n eli asetuksen, joka kohensi [[Suomen kieli|suomen kielen]] asemaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan[[Hämeenlinna]]n maaherrantalossa.<ref name= dep />