Ero sivun ”Väinö Vähäkallio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Muutenkin rakennuksia nykyisillä nimityksillä
p Hyvinkään säästöpankki => valm. vuosi '34, ei '28
Rivi 6:
Arkkitehti Vähäkallion ura lähti liikkeelle huonekalujen ja sisustuksen suunnittelusta. [[Osuusliike Elanto|Elannolle]] hän suunnitteli myymälöihin tyylisuunnaltaan [[klassismi|klassisista]] sisustusta sekä asuin- ja tehdasrakennuksia. Juuri perustetulle Osuusliike Elannolle Vähäkallio suunnitteli Hämeentien Elannon korttelia vuonna [[1917]]. Siihen rakennettiin useita Vähäkallion suunnittelemia rakennuksia, kuten moderni Elannon leipomo ([[1924]]). Vuonna [[1928]] rakennettiin Elannon pääkonttori, joka edustaa [[Tukholman kaupungintalo]]n tyylistä klassismia. 1920-luvulla Helsinkiin rakennettiin monia muitakin rakennuksia Vähäkallion suunnitelmien mukaan, esimerkiksi [[Yrjönkadun uimahalli]] (1928), joka on Suomen ensimmäinen uimahalli. Vähäkallion suunnittelemia pilvenpiirtäjiä nykyisen Akateemisen kirjakaupan tontille rakennettavaksi ei toteutettu.
 
Vuonna 1928 Vähäkallio osti [[Hyvinkää]]llä [[Kytäjä]]n kylässä sijaitsevan [[Kytäjän kartano]]n. Hän muutti päärakennuksen ulkoasua, hoiti tilan hyvään kuntoon ja suunnitteli kartanon alueelle monia tilan rakennuksia sekä [[Kytäjän kirkko|kyläkirkon]]. Vähäkallion aikaan Kytäjän kartano oli Suomen suurin tila ja sillä oli hyvin laajat maa-alueet. Hyvinkään keskustaan syntyi Vähäkallion kynästä [[funktionalismi|funktionalistisia]] rakennuksia. Aivan [[Hyvinkään rautatieasema|Hyvinkään aseman]] vieressä sijaitseva funkkisristeys on tärkeä osa Hyvinkään kaupunkikuvaa. Sen laidalla ovat mm. punatiilinen [[Säästöpankki|Säästöpankin]] talo (1928[[1934]]) sekä valkeaksi rapattu Hyvinkään musiikkiopisto ([[1936]]), joka alun perin rakennettiin [[KOP]]:n pankkitaloksi. Kartanon mailta erotettu [[Suomen arkkitehtiliitto]]a varten tehty Vähä-Kiljavan loma-alue sijaitsee myös Hyvinkään seudulla.
 
Vähäkallion suunnittelemia funkkistyylisiä pankkirakennuksia rakennettiin muuallekin Suomeen. Useat näistä edustivat klassismia. [[Osuustukkukauppa|Osuustukkukaupan]] pääkonttori ([[1933]]) on muodoiltaan raskas ja vaikutelmataan mahtavan arvokas. Se on Vähäkalliolle yleiseen, joskin funkkisarkkitehtuurille epätyypilliseen tapaan rakennettu tummasta puna[[tiili|tiilestä]]. [[Tehdas]]rakennuksiakin Vähäkallio sai piirrettäväkseen. [[Enso-Gutzeit Oy|Enso-Gutzeitille]] [[Kotka]]an ja [[Enso]]on suunnitellut tehdas- ja asuinrakennukset edustavat funktionalismia ja niissä on sekä vaaleita että tummia sävyjä. [[Imatra]]lla sijaitsevalle [[Kaukopään tehdas]]alueelle Vähäkallio sai suunniteltavakseen asemakaavan sekä asuin- ja tehdasrakennukset. Tehdasalue on laaja ja arkkitehdin mittavin teos. Kaukopään tehtaista on vaikutelmia ottanut [[Alvar Aalto]] [[Sunilan tehdas|Sunilan tehtaisiinsa]]. Helsingin [[Salmisaari|Salmisaareen]] Alkon tuotantolaitoksiksi rakennettu nykyinen [[Helsingin oikeustalo]] ([[1936]]) kuuluu myös Vähäkallion suuriin töihin.
Rivi 29:
* [[Kytäjän kirkko]] [[Hyvinkää]]llä (1939) [http://img.groundspeak.com/cache/9671ba65-d609-4814-a141-5381dfb0c38f.jpg Kuva]
* Ammattienedistämislaitos (1931)
* Hyvinkään Säästöpankin (19281934) ja [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin (KOP)]] (nyk. Hyvinkään musiikkiopisto) (1936) toimitalot
 
* [http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/88 Korttelit.fi - Väinö Vähäkallion suunnittelemia kerrostaloja Helsingissä.]