Ero sivun ”Äänivalli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 86.115.240.59 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 204.136.16.141 tekemään versioon.
Rivi 6:
Yliäänipamaus on fysikaalinen ilmiö, jota kansanomaisesti kutsutaan usein äänivallin rikkoutumiseksi. Vastoin yleistä harhaluuloa ilmiö ei kuitenkaan johdu äänen nopeuden ylittymisestä vaan pikemminkin siitä, että kappale etenee yliäänennopeudella. Kun [[lentokone]]en, luodin tai jonkin muun kappaleen nopeus on äänen nopeutta suurempi, sen ympärille muodostuu kartiomainen ääniaaltojen muodostama tihentymä, [[shokkiaalto]]. Ilmiö on luonteeltaan samankaltainen kuin veneen tai laivan keula-aalto. Kun shokkiaalto osuu havaitsijan korvaan, se kuullaan pamauksena, samalla tavoin laivan keula-aalto voidaan havaita sen osuessa rantakivikkoon.
 
Shokkiaalto muuttaa lentokoneen siiven painejakaumaa, jolloin koneen ohjattavuusominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Kehitettäessä yhä nopeampia lentokoneita [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana tämä muodosti merkittävän teknisen ongelman, jota kutsuttiin äänivalliksi (engl. Sound Barrier). Ongelmana oli, miten suunnitella etenkin [[hävittäjälentokone]], joka on ohjattavissa sekä pienillä nopeuksilla, transsoonisella nopeudella ja yliääninopeudella lennettäessä. Kun yhdysvaltalainen [[lentäjä]] [[Chuck Yeager]] saavutti 1127 kilometrin tuntinopeuden [[X-1]]-koekoneella [[14. lokakuuta]] [[1947]], tämä "äänivalli" murtui, toisin sanoen pahimmat tekniset ongelmat saatiin ratkaistua. Äänivalli jäi kuitenkin käsitteenä elämään, ja sillä tarkoitetaan äänen nopeuden ylittymistä.
Shokkiaalto muuttaa lentokoneen siiven painejakaumaa, jolloin koneen ohjattavuusominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Var
 
]] aikana tämä muodosti merkittävän teknisen ongelman, jota kutsuttiin äänivalliksi (engl. Sound Barrier). Ongelmana oli, miten suunnitella etenkin [[hävittäjälentokone]], joka on ohjattavissa sekä pienillä nopeuksilla, transsoonisella nopeudella ja yliääninopeudella lennettäessä. Kun yhdysvaltalainen [[lentäjä]] [[Chuck Yeager]] saavutti 1127 kilometrin tuntinopeuden [[X-1]]-koekoneella [[14. lokakuuta]] [[1947]], tämä "äänivalli" murtui, toisin sanoen pahimmat tekniset ongelmat saatiin ratkaistua. Äänivalli jäi kuitenkin käsitteenä elämään, ja sillä tarkoitetaan äänen nopeuden ylittymistä.
 
Äänen nopeus normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla 21 °C:n lämpötilassa on n. 344 m/s (1238 km/h).