Ero sivun ”Sellutehdas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AnttiAi (keskustelu | muokkaukset)
p Tarkensin vähän, mitä "sellukattilalla" tarkoitetaan. Sellukattila-linkin voisi vielä poistaa, koska tämä ei ole kovin virallinen termi.
AnttiAi (keskustelu | muokkaukset)
Erä- ja jatkuvatoimisen keiton periaatekuvaus.
Rivi 9:
Puu tuodaan sellutehtaille yleensä [[tukki (puu)|tukkeina]]. Puut kuoritaan ja kuorittu puu haketetaan. Syntynyt hake seulotaan.
 
Kemiallisissa sellun valmistusmenetelmissä hake keitetään erä- tai jatkuvatoimisissa painereaktoreissa, ns. [[sellukattila|sellukattiloissa]]. Kemialliset sellun valmistusmenetelmät, kuten [[sulfaattimenetelmä]] (Kraftin menetelmä) ja [[sulfiittimenetelmä]], poistavat suuren osan hemiselluloosasta ja ligniinistä. Emäksinen sulfaattimenetelmä jättää hapanta sulfiittimenetelmää paremmin puukuitujen selluloosamolekyylit ehjiksi, mikä johtaa suurempaan kuitulujuuteen. Sulfaattimenetelmän haittana pidetään toisaalta keitetyn massan alempaa vaaleutta ja huonompaa valkaistavuutta, mikä lisää klooridioksidin käyttötarvetta massan valkaisussa. Keitetyn sulfaattimassan vaaleus on huomattavasti natiivin puun vaaleutta alempi, koska kuumassa alkalisessa keitossa puusolut ja erityisesti solujenniihin sisältämäjäänyt ligniini tummenee huomattavasti.
 
Sellun keitto voidaan suorittaa erä- tai jatkuvatoimisena prosessina. Eräkeitossa tyhjä sellukeitin täytetään aluksi hakkeella, hakkeessa oleva ilma poistetaan matalapainehöyrytyksellä, minkä jälkeen keitin paineistetaan ja täytetään keittonesteellä. Tämän jälkeen keitin kuumennetaan lopulliseen lämpötilaan, esimerkiksi 170 C asteeseen. Lämpötilaa ylläpidetään, kunnes hakkeista on poistunut riittävä määrä ligniiniä. Tämän jälkeen keitto lopetetaan esimerkiksi syrjäyttämällä kuuma keittoneste viileämmällä nesteellä ja keitin puretaan keittimen alapuolella olevan purkupumpun avulla. Tasaisen massantuotannon takaamiseksi eräkeitossa käytetään useita eri vaiheissa olevia rinnakkain toimivia keittimiä, niin että keittimiä täytetään ja puretaan aina yhtä kerrallaan. Jatkuvatoimisessa keitossa edellä mainitut keittovaiheet suoritetaan jatkuvatoimisena virtana yhdessä tai kahdessa suuressa sarjaan kytketyssä keittimessä.
 
Keitetty massa pestään ja mahdollisesti valkaistaan. [[Valkaisu]] voi tapahtua esimerkiksi [[happi|hapen]], [[otsoni]]n, [[klooridioksidi]]n tai [[vetyperoksidi]]n avulla. Hapen avulla tehtävää valkaisua kutsutaan happidelignifioinniksi ja siinä erottuva jäteliuos voidaan johtaa jäteliuoksen talteenottoon. Sen sijaan varsinaisten valkaisuvaiheiden jätevesiä ei käytännössä kierrätetä, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistukseen. Jätevedet puhdistetaan ilmastoimalla niitä [[aktiivilietemenetelmä|aktiivilietemenetelmällä]] toimivissa puhdistuslaitoksissa, joihin voidaan johtaa myös muita jätevesiä, kuten paperitehtaan tai yhdyskuntien jätevesiä.