Ero sivun ”Sellutehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
katso myös mainitaan vain muutama rivi ylempänä |
p Tarkensin vähän, mitä "sellukattilalla" tarkoitetaan. Sellukattila-linkin voisi vielä poistaa, koska tämä ei ole kovin virallinen termi. |
||
Rivi 9:
Puu tuodaan sellutehtaille yleensä [[tukki (puu)|tukkeina]]. Puut kuoritaan ja kuorittu puu haketetaan. Syntynyt hake seulotaan.
Kemiallisissa sellun valmistusmenetelmissä hake keitetään erä- tai jatkuvatoimisissa painereaktoreissa, ns. [[sellukattila|sellukattiloissa]]. Kemialliset sellun valmistusmenetelmät, kuten [[sulfaattimenetelmä]] (Kraftin menetelmä) ja [[sulfiittimenetelmä]], poistavat suuren osan hemiselluloosasta ja ligniinistä. Emäksinen sulfaattimenetelmä jättää hapanta sulfiittimenetelmää paremmin puukuitujen selluloosamolekyylit ehjiksi, mikä johtaa suurempaan kuitulujuuteen. Sulfaattimenetelmän haittana pidetään toisaalta keitetyn massan alempaa vaaleutta ja huonompaa valkaistavuutta, mikä lisää klooridioksidin käyttötarvetta massan valkaisussa. Keitetyn sulfaattimassan vaaleus on huomattavasti natiivin puun vaaleutta alempi, koska kuumassa alkalisessa keitossa puusolut ja erityisesti solujen sisältämä ligniini tummenee huomattavasti.
Keitetty massa pestään ja mahdollisesti valkaistaan. [[Valkaisu]] voi tapahtua esimerkiksi [[happi|hapen]], [[otsoni]]n, [[klooridioksidi]]n tai [[vetyperoksidi]]n avulla. Hapen avulla tehtävää valkaisua kutsutaan happidelignifioinniksi ja siinä erottuva jäteliuos voidaan johtaa jäteliuoksen talteenottoon. Sen sijaan varsinaisten valkaisuvaiheiden jätevesiä ei käytännössä kierrätetä, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistukseen. Jätevedet puhdistetaan ilmastoimalla niitä [[aktiivilietemenetelmä|aktiivilietemenetelmällä]] toimivissa puhdistuslaitoksissa, joihin voidaan johtaa myös muita jätevesiä, kuten paperitehtaan tai yhdyskuntien jätevesiä.
| |||