Ero sivun ”Aalto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
fix
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee veden liikettä. Sanan muita merkityksiä on [[Aalto (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
 
[[Kuva:The_Great_Wave_off_Kanagawa.jpg|thumb|260px|[[Hokusai]]n, kuuluisa''[[Kanagawan suuri aalto]]'', noin 1830.]]
[[Kuva:2006-01-14 Surface waves.jpg|thumb|260px|Pinta-aaltoja.]]
[[Image:Simple_harmonic_motion_animation.gif|thumb|right|Aalto yksinkertaistettuna.]]
[[Kuva:Beach.jpg|thumb|200px|Aallonmerkkejä rantavedessä.]]
 
'''Aalto''', yleisemmin '''aallokko''', on [[vesi|vedessä]] tapahtuva [[aalto (fysiikka)|aaltoliike]]. Yksittäinen aalto koostuu harjasta (aallonhuippu) ja laaksosta (aallonpohja). Kahden peräkkäisen harjan vaakasuora väli on aallon pituus (katso myös fysiikan termi [[aallonpituus]]). Aallonharjan (korkeimman kohdan) ja laakson (alimman kohdan) kohtisuora väli on aallon korkeus eli [[amplitudi]].
 
==Aaltojen synty==
Merien aallot voivat syntyä, kun [[tuuli]], [[maanjäristys]], jokin esine (kuten vene tai laiva) tai taivaankappaleen vetovoima vaikuttaa veteen.<ref name="T">Theoni Pappas 2001, s. 15–17.</ref>
 
Aallon korkeuteen vaikuttaa monta tekijää. Tärkein on tuulen vaikutus. Mitä voimakkaampi ja pitkäkestoisempi [[tuuli]], sen korkeampia aaltoja syntyy. Aallokkoon vaikuttavat myös veden syvyys, alueen muoto ja tuulen [[pyyhkäisymatka]] eli matka jolla tuuli vaikuttaa. Lämpötila vaikuttaa aallokkoon vain, kun vesi on ilmaa lämpimämpi, jolloin aallot kasvavat nopeammin.
 
Aalto murtuu silloin, kun sen huipun kulma kasvaa suuremmaksi kuin 120 astetta. Tällöin aalto myös menettää suurimman osan energiastaan. Toinen tapa selvittää aallon murtuminen on laskea sen korkeuden ja leveyden suhde. Kun suhde on yli 1/7, aalto murtuu.<ref name="T" />
Rivi 31:
 
==Katso myös==
{{Commonscat|Waves|aalto}}
* [[Aallonmurtaja]]
* [[Tsunami]]
* [[Ristiaallokko]]
* [[Merkitsevä aallonkorkeus]]
* [[Ristiaallokko]]
* [[Tsunami]]
 
==Lähteet==
Selite* {{Kirjaviite | Tekijä=''Alkuteos:''Pappas, Theoni | Nimeke=Lisää matematiikan iloja | Selite=(More Joy of Mathematics. Exploring Mathematics All Around You, 1991.) Suomentanut Juha Pietiläinen | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Terra Cognitacognita | TunnisteVuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5202-46-1 | www = | www-teksti = |}}
===Lähdekirjallisuus===
*{{Kirjaviite | Tekijä =Theoni Pappas | Nimeke =Lisää matematiikan iloja | Suomentaja =Juha Pietiläinen | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = |
Selite =''Alkuteos:'' More Joy of Mathematics. Exploring Mathematics All Around You | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Terra Cognita | Tunniste =952-5202-46-1 | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
===Viitteet===
Rivi 47 ⟶ 43:
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pretor-Pinney, Gavin | Nimeke=Aallontarkkailijan opas | Selite=(The wavewatcher'sWavewatcher’s companionCompanion, 2010.) Suomentanut Antti Immonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-761-7}}
 
== Aiheesta Muuallamuualla ==
{{Commonscat|Waves|aalto}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/ymparistoluonto/280251.html/Hirvioaaltoja+syntyy+merilla++ennakoitua+enemman | Nimeke = Hirviöaaltoja syntyy merillä ennakoitua enemmän | Tekijä = Wallenius, Jarmo | Julkaisu = tsTs.fi | Ajankohta = 22.11.2011 | Julkaisija = TS-Yhtymä Oy | Viitattu = 222.1112.2011 2015}}
{{Metatieto}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto