Ero sivun ”Mikael Agricola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Haudan etsintä: - tark. |
|||
Rivi 34:
Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti [[ruotsin kieli|ruotsi]], koska synnyinpitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistä seutua.<ref name="d1">{{Lehtiviite | Otsikko = The Father of Standard Finnish| Julkaisu = Universitas Helsingiensis| Vuosi = 2007 | Numero =12 | Sivut =16 }}</ref><ref>Häkkinen, Kaisa: "Mikael Agricolan elämä ja elämäntyö". Teoksessa Häkkinen & Vaittinen 2007, s. 16.</ref> Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa [[Martti Luther]]in postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.<ref>Heininen & Heikkilä 1996, s. 77.</ref>
Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat [[Osmo Ikola]]n mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus.<ref name="ikola">Ikola 1988.</ref><ref>Häkkinen 2007: 17.</ref> Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisi ollut
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut [[Kari Tarkiainen]] taas esittää, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta. Lisäksi pappissääty Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa oli myös velvoitettu opiskelemaan suomea. [[Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksiselitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena.<ref>Häkkinen 2007, s. 16–18.</ref>
|