Ero sivun ”Meiendorf-interstadiaali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: pois toimimatt |
Otsikkolohkon muokkausta tajuttavamamksi |
||
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|596}}{{Lähteetön}}
{{Veiksel-jääkauden jako}}
'''Bölling-interstadiaali''' (Bølling-[[interstadiaali]] n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän [[Jääkausi|jääkauden]].
Lämpötilat nousivat äkkiä, jää vetäytyi nopeasti ja ikirouta suli.
Meren pinta nousi. Metsä ja aro valtasivat alaa tundralta. Eläimistöä kuoli sukupuuttoon. Ihminen levittäytyi pohjoiseen.
Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötiloja. Mutta Etelämanner kylmeni.
Koko lämpökausi päättyi [[Dryaskausi|dryaskauden]] äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan [[mammuttien kuolema]]n. Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan [[Milankovicin jaksot|Maan radan muutosta]], josta aiheutui Pohjois-Atlantin [[Golfvirta|Golfvirran]] käynnistyminen täydelle teholle. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.▼
Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan [[Milankovicin jaksot|Maan radan muutosta]]. Tämä lämmitti pohjoista pallonpuoliskoa. Merijää suli. [[Golf-virta]] käynnistyi täydelle teholle. Talvilämpötila nousi. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.
== Ajoitus, nimitykset ==
Bölling-kautta on koetettu ajoittaa mm Lake Neuchatelin kerrostumista ja Grönlannin jääkairausnäytteistä.
Böllingin ajoitetaan yleensä
välille 14700/14600-14100/14000 kalenterivuotta sitten.
Böllingin alku saatetaan ajoittaa tarkemmin esim aikaan 14670/14650 kalenterivuotta sitten.
Böllingin ajoitus noin 14600 kalenterivuotta sitten on [[radiohiilivuosi|radiohiilivuosissa]] 12700 vuotta sitten<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lehigh.edu/~ziy2/pubs/YuGpQPreprint.pdf | Nimeke = THREE AMPHI-ATLANTIC CENTURY - SCALE COLD EVENTS DURING THE BØLLING - ALLERØD WARM PERIOD| Tekijä =Zicheng YU, Ulrich EICHER | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = Géographie physique et Quaternaire| Ajankohta =2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2015 | Kieli = }}</ref>.
Böllingin alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi.
Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-[[interstadiaali]]n, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14 000 ja 15 000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa.
Bölling-kautta seurasi hieman kylmä [[vanha dryas]], mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä [[Alleröd-kausi|Alleröd-kaudella]].
▲Koko lämpökausi päättyi [[Dryaskausi|dryaskauden]] äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan [[mammuttien kuolema]]n
== Syy ==
[[File:Gisp2 electrical conductivity 1.jpg|thumb|Lämpimän Bölling-kauden alku noin 14 700 vuotta sitten näkyy monissa jääkairausnäytteissä ja siitepölyanalyyseissä selvästi. Tässä Grönlannista poratun GISP-jääkairausnäytteen ajoitettuja sähkönjohtavuusmittauksia, jossa Bölling-Alleröd on lyhyempi epätasainen käyrän kohta.]]
[[File:Meltwater_pulse_1A#/media/File:Post-Glacial_Sea_Level.png|thumb|Böllingin lämpeneminen johti menner jään nopean sulamiseen. Tämä aiheutti valatmereen sulavesipulssin 1A. Se viilensi Antarktista, samalla kuin lämpötila nousi pohjoisella pallonpuoliskolla.]]
Luultavasti tämä tai jokin muu tekijä käynnisti termohaliinikierron ja Golf-virran täydelle teholle.
Jäästä vapautui suuri määrä Pohjoisen ja eteläisen Norjan rannikkoa Keski-Norjan ja eteläisimmän Norjan rannikon jäädessä jään peittoon.
Nopea lämpötilan muutos liittyi Atlantin jäärintaman muutokseen<ref name="Wilson_Drury_Chapman_2000_23, 21">Wilson, Chapman & Drury 2000, s. 23</ref>, jolloin ilmasto muuttui ja Pohjois-Atlantin matalapaineet pääsivät saapumaan Eurooppaan, kun ilmamassojen raja ei enää ollut paikassa, jossa se olisi sulkenut mataloiden vapaan liikkumisen. Tällä ilmamassojen paikan muutoksella selittyy nopea lämpötilan muutos −30 °C:sta nollaan.
== Merenpinnan nousu, Antarktiksen viileneminen ==
Meren pinta nousi 20-35 m välillä 14700-13500 vuotta.
Merenpinta nousi muutaman vuosisadan 30-60 mm/v.
Tätä sanotaan usein sulavesipulssiksi 1A (MWP 1A).
Ehkä suuren sulaveden vapautumisen takia noin 14 500 kalenterivuotta sitten Antarktis viileni 3C niin sanottuun ACR-tapahtumaan. Tällöin Antarktis vapautti suuren määrän jäävuoria noin eniten 14800-14400, jatkuen yhä 13900 kalanterivuotta sitten. Tätä puolestaan sanotaan AID 6-tapahtumaksi.
== Nopea lämpötilan nousu ==
Talvilämpötila nousi silloin dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa 15–25 astetta. 14 670 vuotta sitten talvilämpötila nousi Pohjois-Saksassa −21:stä −6 °C:een, Irlannissa −25 °C:stä 0 °C:hen, mutta kesälämpötila nousi 55. leveysasteella vain 3–6 °C. Grönlannin keskilämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa 9 °C.
Rivi 19 ⟶ 52:
Noin 13 000 BP Englannin Yorkshiren heinäkuun lämpötila nousi nopeasti 12–14 °C, ja tammikuun keskilämpötila 19–21 °C kesämaksimiin 20 °C ja talven minimiin 5 °C<ref name="Wilson_Drury_Chapman_2000_174">Wilson Chapman Drury 2000, s 174</ref>.
=== Kasvillisuus ===
Böllingille oli tyypillistä Euroopan laajan [[arotundra]]n kasvillisuuden korvautuminen lämpimän aron kasvillisuudella koko alaltaan. Kauden alussa suuri osa Eurooppaa muuttui aroksi, jossa saattoi kasvaa laajoilla alueilla puita yksittäin tai laikkuina savannimaisesti<ref name="kolumbus">Mauri Rastas: [http://www.kolumbus.fi/rastas/s_kartta/sk_130/kart_130.html "Suomalaisten alkuperä"]</ref>. Kauden lopussa metsän raja kulki Pohjois-Saksan tietämillä.<ref name="kolumbus" /> Bölling-interstadiaalin kasvillisuus oli Ranskassa tundran sijasta kylmää aroa, jolla kasvoi ruohoa, saraa (''Carex''), ''Compositae''-kasvillisuutta ja harvassa kylmää sietäviä kuusia ja pajuja.<!--Depending on the dillerent Himatic subphases, reindeer or horse was dominant, --> Lauhkean vyöhykkeen metsät siirtyivät 41 astetta pohjoista leveyttä asti, kun jää suli laajoilta alueilta
=== Eläimistö ===
Rivi 32 ⟶ 63:
== Eläimistön katoaminen ==
Luolalaeijona joko hävisi kokonaan kaudella tai alkoi hävitä.
Mammutti hävisi laajalta Euroopan alueelta 14 000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa
12 000 radiohiilivuotta<ref>[http://www.senckenberg.de/fis/doc/abstracts/108_Stuart.pdf
new radiocarbon evidence] Anthony J. Stuart Stuart 2004</ref>
<ref>[http://www.nature.com/nature/journal/v431/n7009/fig_tab/nature02890_F4.html Pleistocene to Holocene extinction dynamics in giant deer and woolly mammoth] A. J. Stuart, P. A. Kosintsev, T. F. G. Higham & A. M. Lister, Nature 431, 684–689 (7 October 2004) | doi:10.1038/nature02890;</ref>
Rivi 42 ⟶ 74:
Ihminen vaelsi viimeistään tällä kaudella pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Kautta luonnehti Pohjois-Saksan peuranmetsästäjien [[Hampurin kulttuuri]], joka vaihtui myöhemmin [[Federmesser-kulttuuri]]ksi. Idässä Moldavian-Ukrainan suurriistan metsästäjien kulttuuri muuntui mm. [[Moldavian kulttuuri]]ksi<ref name="kolumbus" /> metsän edetessä Ukrainan yli. Etelä-Belgiassa oli Chaleuxin [[Madeleinen kulttuuri]]n paikka. Lähi-itään syntyi Bölling-kaudella [[Natufin kulttuuri]], joka edelsi maanviljelyn syntyä.
=== Jään reuna Skandinaviassa===
Jää suli rajusti, ja merenpinta nousi Böllingin vuosisatoina 100 metriä.
| |||