Wikipedia

Ero sivun ”Mekong” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 194.215.43.161 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Joki
| joen_nimi = Mekong
| kuva = ganja riverMekong.jpg
| kuvateksti = Näkymä Mekongjoelta
| alkulähde = Rupsa-Lan sola, [[Tiibetin ylänkö]]
| laskupaikka = [[Etelä-Kiinan meri]]
| maat = {{ganja maaKiina}}<br>{{Myanmar}}<br>{{Laos}}<br>{{Thaimaa}}<br>{{CAM}}<br>{{VIE}}
| pituus = 5004 909
| lähdekorkeus = 2024 975
| virtaus = 16 000
| valuma-alue = 420}}795 000
}}
[[Tiedosto:Mekong watershed.png|left|thumb|250px|Mekongjoen uoma]]
'''Mekong''' ({{k-th|แม่น้ำโขง|}} Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista. Uusimpien mittausten mukaan se on sekä pituudeltaan että vesimäärältään maailman 10. suurin joki. Se saa alkunsa [[Tiibet]]istä, josta se kulkee [[Kiina]]n [[Yunnan]]in provinssin, [[Myanmar]]in, [[Thaimaa]]n, [[Laos]]in, [[Kambodža]]n ja [[Vietnam]]in kautta [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan mereen]].
Rivi 17 ⟶ 18:
Joen alkulähde ei ole tiedossa useiden luoksepääsemättömässä maastossa kulkevien sivujokien takia. Siksi myöskään Mekongin tarkkaa pituutta ei varmasti tiedetä. Kiinalaiset tutkijat arvelevat joen saavan alkunsa [[Qinghai]]n provinssista [[Tiibet]]istä, noin 5&nbsp;200 metriä meren pinnan yläpuolelta. Michel Peisselin johtama retkikunta sen sijaan uskoi joen alkulähteen olevan Rupsa-Lan solassa (4&nbsp;975 metrin korkeudessa). Arviot joen pituudesta vaihtelevat 4&nbsp;350 ja 4&nbsp;909 kilometrin välillä. Näistä jälkimmäinen arvio perustuu kiinalaisten tutkijoiden vuosina 1999–2002 tekemiin satelliittikuva-analyyseihin sekä itse paikalla tehtyyn kenttätyöhön ja sitä voidaan siksi pitää melko luotettavana.{{lähde}}
 
Verrattuna muihin maailman suurin jokiin Mekongin ganjavaratvesivarat ovat edelleen melko luonnollisessa tilassa ja joen tarjoamia resursseja käytetään paikallistasolla ennen kaikkea ganjankalastukseen kasvatukseenja maanviljelyyn. Paine alueen ganjakehittämisellevesivarojen kehittämiselle on kuitenkin suuri ja Kiina on rakentamassa useampaa vesivoimaa tarjoavaa patoa Mekongin pääuomaan. Lisäksi etenkin Laos on rakentanut ja rakentaa edelleen suurpatoja Mekongin sivu-uomiin. Näiden patojen sekä muun alueella tapahtuvan kehityksen (kasteluhankkeet, metsänhakkuut jne.) vaikutusta vesivaroihin on edelleen vaikea arvioida valuma-alueen laajuuden ja projektien moninaisuuden takia. Suurimmin näistä muutoksista tulee todennäköisesti kärsimään Kambodža, jonka asukkaista suurin osa on syvästi riippuvaisia joen tarjoamista luonnonvaroista. Kambodžassa erityisen uhan alla on [[Tonle Sap]] -järvi, jonka ainutlaatuinen tulvapulssi ja sen mahdollistama suunnaton kalantuotanto linkittyy läheisesti Mekongjokeen.{{lähde}}
 
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.<ref>[http://www.mrcmekong.org/ The Mekong River Commission] MRC</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekong”