Wikipedia

Ero sivun ”Karjalan Kansalaisliitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Julkaisuja: - ei ole tynkä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Karjalan Kansalaisliitto''' oli vuonna [[1917]] [[Viipuri]]ssa perustettu [[porvari]]llinen, heimoaktivistinen, [[antikommunismi|antikommunistinen]] ja, [[isänmaallisuus|isänmaallinen]] ja äärioikeistolainen järjestö, joka pyrki luomaan yhteisen porvaririntaman Viipurissa ja sen lähiseuduilla. Vaikka Karjalan Kansalaisliitto oli alun perin paikallisjärjestö, oli sillä varsinkin 1920-luvulla oma vahva vaikutusvaltansa oikeiston ja aktivistien piirissä erityisesti Karjalassa. Järjestöllä oli läheiset suhteet [[Kansallinen Kokoomus|Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen]]. Sen piirissä toimi useita eri kokoomuspoliitikkoja, esimerkiksi Viipurin kaupunginjohtaja, kansanedustaja [[Arno Tuurna]] ja kansanedustaja [[Erkki Paavolainen]]. Toiminnassa tai sen liepeillä oli myös useita aikansa älymystön ja kulttuuripiirin edustajia.
 
Karjalan Kansalaisliitto oli yksi itsenäistymisen alkuvuosina perustetuista aktivistisista järjestöistä. Ensi kerran se nousi esiin, kun se kutsui 20. tammikuuta 1918 mm. (Itä-)Karjalan suojeluskuntapäällikön [[Paavo Susitaival|Paavo Susitaipaleen]] johtamat Karjalan [[suojeluskunta|suojeluskunnat]] Viipuriin [[Woldemar Hägglund]]in johtamien alakynteen jääneiden suojeluskuntalaisten avuksi. Edeltävänä iltana [[punaiset]] olivat ottaneet haltuunsa kaupungin. Liiton johtaja [[Leander Ikonen]] ja sihteeri [[Väinö Puhakka]] murhattiin [[Viipurin lääninvankilan joukkomurha]]ssa 27.4.1918.
Rivi 5:
Sisällissodan jälkeen Karjalan Kansalaisliitto suuntasi kiinnostuksensa heimotyöhön. Kansalaisliittoa johti kesästä 1918 lähtien lääkäri [[Gustaf Johannes Winter|Gustaf Winter]], jonka vaimo oli kotoisin [[Repola]]sta. Sen heimoaktivistiseksi elimeksi perustettiin tammikuussa 1919 alaosasto [[Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea]], joka oli itse asiassa jossain määrin tunnetumpi kuin kantajärjestönsä. Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea tähtäsi [[heimosodat|heimosotien]] aikana muiden aktivististen järjestöjen tapaan Itä-Karjalan irrottamista [[Neuvosto-Venäjä]]n yhteydestä. Karjalan Kansalaisliitto avusti rahallisesti heimoaktivisteja, teki valistustyötä ja painoi vapaan Itä-Karjalan postimerkkejä. Liiton aktiivisimpia jäseniä oli vänrikki [[Walde Sario]], joka teki heti kesällä 1918 tiedustelu- ja tilanteen selvittelymatkan Itä-Karjalaan. [[Tarton rauha]]n solmimisen jälkeen ja heimosotien aikakauden loputtua Itä-Karjalan komitea teki valistus- ja avustustyötä neuvostojoukkojen sortotoimia paenneiden karjalaispakolaisten keskuudessa.
 
Karjalan Kansalaisliiton viimeiset aktiiviset ajat ajoittautuvat lapualaisvuosiin ja kristillis-isänmaallisen, oikeistolaisen ja kommunisminvastaisen liikehdinnän aikakaudelle. Järjestön lopettamisvuodesta ei ole tietoa, koska sen viimeiset toimintakertomukset päättyivät vuoteen 1935, jolloin ilmestyi Itä-Karjalan komitean vuoteen 1934 ulottunut toimintakertomus. Syksyllä 1929 Karjalan Kansalaisliitto sai tehtäväkseen järjestää kommunisminvastaisia kansalaiskokouksia. Tehtävänantajasta ei ole tietoa. Karjalan Kansalaisliitto järjestikin Sortavalassa Lapuan ensimmäisen kokouksen aattona 30. marraskuuta 1929, mikä pohjusti [[Lapuan liike|Lapuan liikkeenä]] tunnetun koko maan kattavan kommunisminvastaisenäärioikeistolaisen kansanliikkeenliikkeen alkavaa toimintaa. Karjalan Kansalaisliitto olikin yhtenä ideologisena toimijana mukana kansanliikkeen toiminnassa. [[Eduskuntavaalit 1930|Lokakuun 1930 vaaleja]] ennen järjestö teki työtä luodakseen Viipurin seudulla ja muualla Karjalassa yleisporvarillisia vaaliliittoja, jotta olisi saatu mahdollisimman suuri porvariedustus eduskuntaan kommunistilakien läpisaamiseksi.
 
KommunisminKommunistilakien patoamisenvoimaantulon jälkeen ja yleisporvarillisuuden vakiinnuttuajälkeen Karjalan Kansalaisliiton toiminta hiipui. Ilmeisesti myös vahvan ja vankan [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] toiminta söi aktiivisuutta. Radikaaleimmat siirtyivät [[Sinimustat|Sinimustiin]] ja [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen]]. [[Itä-Karjalan kysymys]]kään ei ollut 1930-luvun puolivälissä enää niin aktiivisesti esillä kuin 1920-luvulla.
 
== Julkaisuja ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_Kansalaisliitto”