Ero sivun ”Poronhoito” versioiden välillä

[[Poro]] on puolivilli eläin, jonka alkumuoto on villi [[tunturipeura]]. Peura kuuluu Lapin alkuperäisiin luonnon eläimiin nimenomaan tunturi alueella. Ns. arkaainen pienporonhoito, jossa poroa käytettiin lähinnä houkutuseläimenä peurojenpyynnissä sekä kanto- ja vetojuhtana, lienee alkanut jo [[rautakausi|rauta­kaudella]] ja on tunturialueiden poronhoidon alkuperäinen muoto. Nykyinen poronhoito on tuotu suomeen nykyisen norjan alueelta, eikä ole näinollen suomen nykyisten valtiorajojen mukaisia alkuperäisiä elinkeinoja. Poronhoidon merkitys alkoi kasvaa [[Ruotsin Lappi|Ruotsin Lapissa]] 1400- ja 1500-luvuilla, ja porotalouteen alettiin tämän jälkeen siirtyä idempänäkin. Vielä 1600-luvun alussa porolaumat olivat melko pieniä. Suomeen poroelinkeino rantautui vasta 1800-luvun loppupuolella. [[Inarinsaamelaiset|Inarin­saamelaisilla]] ja [[metsäsaamelaiset|metsä­saamelaisilla]] [[luontaiselinkeino]]t (metsästys ja kalastus) pysyivät pitkään pääasiallisina elinkeinoina, ja poronhoito oli pienimuotoista. Veroluetteloiden mukaan vuonna 1607 Inarin saamelaiset omistivat yhteensä n. 80 poroa ja vielä 1800 luvun loppupuolella esim. Savukoskella oli enemmän lehmiä, kuin poroja; suurimmat elot olivat yhdeksän poron kokoisia, ja monilla perheillä ei ollut yhtään poroa.<ref>Inarin historia jääkaudesta nykyaikaan, s. 127. Oulu 2003, ISBN 952-91-5767-3 </ref> [[Tunturisaamelaiset|Tunturisaamelaisilla]] poronhoito kehittyi suurimuotoisemmaksi. Perheet ''[[jutaaminen|jutasivat]]'' poroinensa satojakin kilometrejä [[Inari]]n talvilaitumilta [[Norja]]n rannikon kesälaitumille ja päinvastoin. Elämä porojen kanssa oli yhä tiiviimpää ja riippuvuus suurempi. Rajojen sulkeminen lopetti tämän paimentolaisuuden muodon: Norjan ja Suomen raja suljettiin 1852, ja Suomen ja Ruotsin välinen raja 1888. Tämän seurauksena tunturisaamelaisia muutti etelämmäksi uusille laidunmaille esim. Sodankylän Vuotson alue sai ensimmäiset suurporonhoitoon keskittyneet suvut 1870 luvun jälkeen, ja poronhoito levisi tämän jälkeen enenevässä määrin myös suomalaisten keskuuteen. Elinkeinomuutokseen vaikutti metsäpeuran hävittäminen poronhoidon edestä. Poronhoitoa ei voitu suuremmassa mittakaavassa harrastaa, ennenkuin metsäpeura oli hävitetty, koska metsäpeurat villitsivät porotokat, koska metsäpeura ei kesyyntynyt.