Versio 25. marraskuuta 2015 kello 19.48 muokkaa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 604 muokkausta →‎Puhuttelunimi eli kutsumanimi: Suomen etunimien alakohdaksi - puhutaan vain Suomesta ← Vanhempi muutos		Versio 26. marraskuuta 2015 kello 00.33 muokkaa kumoa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 604 muokkausta →‎Puhuttelunimi eli kutsumanimi: lakinippelit löytyvät artikkelista Suomalaiset nimet, ei kopioida niitä kaikkia tänne yleistason artikkeliin Uudempi muutos →
Rivi 24: === Puhuttelunimi eli kutsumanimi === Jos ihmisellä on ainakin kaksi etunimeä, hänen huoltajansa tai hän itse voi valita jonkin nimistä puhuttelunimekseen (kutsumanimekseen). Useimmat ihmiset käyttävät puhuttelunimenä ensimmäistä etunimeään, jotkut käyttävät toista tai kolmatta taikka kahta nimeä yhdessä: [[Maria Kaisa Aula]]. Jotkut käyttävät nimikirjaimia puhuttelunimenomaisesti tai nimikirjaimia lisänä erotukseksi muista samannimisistä: [[K. J. Lång]], [[J. P. Roos\|J.-P. Roos]], [[Risto E. J. Penttilä\|Risto E. J. Penttilä]]. Puhuttelunimen käyttöä ei ole säännelty nimilaissa, vaan siinä on kyse niin sanotusta tavanomaisesta oikeudesta (”maan tavasta”). Puhuttelunimi voidaan kuitenkin ilmoittaa [[väestötietojärjestelmä]]än. Tällöin viranomaisten on ilmoitettua puhuttelunimeä käytettävä. Lomakkeissa ja hakuteoksissa puhuttelunimi osoitetaan useimmiten kursivoinnilla tai alleviivauksella (''Sauli'' Väinämö Niinistö, Taisto <u>Kalevi</u> Sorsa pro [[Sauli Niinistö]], [[Kalevi Sorsa]]) tai puhuttelunimi kerrotaan erikseen. Nykyisin mm. Suomessa useimmilla ihmisillä on vähintään kaksi etunimeä. Tästä huolimatta arkikäytössä useimmilla on vain yksi etunimi, kutsumanimi. Aikaisemmin kaksi- tai useampinimisyys on voinut olla luonteeltaan erilaista kuin nykyisin, sellaista, että samasta ihmisestä todella on yleisesti käytetty kahta tai useampaa etunimeä.<ref>Eero Kiviniemi: Rakkaan lapsen monet nimet</ref>

Ero sivun ”Etunimi” versioiden välillä